Kulut­ta­jien talous­luot­ta­mus heikkoa

Kulut­ta­jien luot­ta­musin­di­kaat­to­rin sal­do­lu­ku oli huh­ti­kuus­sa ‑11,7, kun se maa­lis­kuus­sa oli ‑10,5 ja hel­mi­kuus­sa 0,5. Vii­me vuo­den huh­ti­kuus­sa luot­ta­musin­di­kaat­to­ri sai arvon 3,8. Indi­kaat­to­rin pit­kän ajan kes­kiar­vo vuo­des­ta 1995 läh­tien on ‑1,7. Kulut­ta­jien luot­ta­mus on ollut huh­ti­kuu­ta hei­kom­mal­la tasol­la vain huh­ti­kuus­sa 2020 ja vuo­den 2008 lopus­sa. Tie­dot perus­tu­vat Tilas­to­kes­kuk­sen kulut­ta­jien luot­ta­mus­tut­ki­muk­seen, johon vas­ta­si 1.–18. huh­ti­kuu­ta 1 009 Suo­mes­sa asu­vaa henkilöä.

Huh­ti­kuus­sa luot­ta­mus talou­teen oli, kuten taval­lis­ta, sel­väs­ti vah­vin­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (luot­ta­musin­di­kaat­to­ri ‑5,7). Hei­koin­ta luot­ta­mus oli Itä-Suo­mes­sa (-15,4). Väes­tö­ryh­mis­tä opis­ke­li­jat (-5,3) ja alem­mat toi­mi­hen­ki­löt (-5,9) oli­vat opti­mis­ti­sim­pia. Huh­ti­kuus­sa sel­väs­ti kiel­tei­sim­min talous­ke­hi­tys­tä arvioi­vat elä­ke­läi­set (-22,0).

Luot­ta­mus talou­teen vähe­nee taval­li­ses­ti hen­ki­lön iän muka­na, ja tulo­jen muka­na usko vas­taa­vas­ti yleen­sä lisään­tyy. Mie­het ovat tai­pu­vai­sia luot­ta­maan talou­teen enem­män kuin nai­set. Tar­kem­paa tie­toa on saa­ta­vil­la kuviois­ta ja tietokantataulukoista.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.