Inflaa­tio palau­tu­nut mal­til­li­sel­le tasolle

Kulut­ta­ja­hin­to­jen vuo­si­muu­tos oli tam­mi­kuus­sa 3,3 %, kun jou­lu­kuus­sa se oli 3,6 %. Koro­na­pan­de­mias­ta toi­pu­mi­sen myö­tä vuo­den 2021 alus­ta läh­tien inflaa­tio nousi tasai­ses­ti ja oli kor­keim­mil­laan jou­lu­kuus­sa 2022, jol­loin se oli 9,1 %. Sen jäl­keen inflaa­tio on las­ke­nut kuu­kau­des­ta toiseen.

– Vuo­den 2023 vuo­si-inflaa­tio oli kes­ki­mää­rin 6,2 %, mikä osal­taan ker­too inflaa­tion putoa­mi­ses­ta huip­pu­lu­ke­mis­ta, sanoo Tilas­to­kes­kuk­sen yliak­tu­aa­ri Kris­tii­na Nie­mi­nen.

Eni­ten tam­mi­kuus­sa nousi­vat kulu­tus- ja asun­to­luot­to­jen korot, ulko­maan val­mis­mat­ko­jen hin­nat, kau­ko­läm­mön hin­ta ja hoitovastikkeet.

Asun­to- ja kulu­tus­luot­to­jen kor­ko­jen nousun vai­ku­tus koko­nai­sin­flaa­tioon oli 2,5 pro­sent­tiyk­sik­köä. Korois­sa vai­kut­taa yhä EKP:n vii­me vuo­den syys­kuus­sa teke­mä 0,25 pro­sent­tiyk­si­kön ohjaus­ko­ron nos­to. Kau­ko­läm­mön hin­taa on nos­ta­nut tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten nousu.

Eten­kin ener­gian hin­nat ovat sitä vas­toin laskeneet.

– Lii­ken­teen polt­to­nes­tei­den eli die­se­lin ja ben­sii­nin hin­nat oli­vat kor­keim­mil­laan kesä­kuus­sa 2022 Venä­jää koh­taan ase­tet­tu­jen talous­pa­kot­tei­den vuok­si. Die­se­lin kes­ki­hin­ta oli tuol­loin 2,44 euroa lit­ral­ta, 95-oktaa­ni­sen ben­sii­nin taas 2,57 ja 98-oktaa­ni­sen ben­sii­nin 2,67 euroa lit­raa koh­den. Näis­tä lyhyen aika­vä­lin huip­pu­lu­ke­mis­ta hin­nat oli­vat las­ke­neet tämän vuo­den tam­mi­kuu­hun men­nes­sä kes­ki­mää­rin 29 %, ker­too Nieminen.

Tam­mi­kuus­sa die­se­lin kes­ki­hin­ta oli 1,83 euroa lit­ral­ta, 95-oktaa­ni­sen ben­sii­nin 1,76 euroa lit­ral­ta ja 98-oktaa­ni­sen ben­sii­nin 1,86 euroa litralta.

Tam­mi­kuus­sa poh­jain­flaa­tio oli 5,4 %. Jou­lu­kuun poh­jain­flaa­tio oli puo­les­taan 5,5 %. Poh­jain­flaa­tiol­la mita­taan lyhy­tai­kai­sis­ta teki­jöis­tä puh­dis­tet­tua inflaa­tio­ta, joten se ei sisäl­lä her­käs­ti muut­tu­via ruo­an ja ener­gian hin­to­ja, jot­ka vaih­te­le­vat mui­ta hyö­dyk­kei­tä enem­män kuu­kau­des­ta toi­seen. Maa­il­man­ta­lou­den kehi­tys ja maa­il­man poliit­ti­set tilan­teet hei­lut­ta­vat ener­gian hin­taa, kun taas jalos­ta­mat­to­miin elin­tar­vik­kei­siin vai­kut­taa sadon onnis­tu­mi­nen koti­maas­sa ja ulkomailla. 

Poh­jain­flaa­tios­ta pois­luet­tu­jen ryh­mien inflaa­tio oli tam­mi­kuus­sa elin­tar­vik­kei­den ja alko­ho­lit­to­mien juo­mien osal­ta 1,6 % (jou­lu­kuus­sa 2,3 %) ja ener­gian osal­ta ‑13,2 % (jou­lu­kuus­sa –11,3 %).

– Poh­jain­flaa­tio oli kor­keim­mil­laan vuo­den 2023 hei­nä­kuus­sa, jol­loin se oli 7,4 %. Poh­jain­flaa­tion nousuun vai­kut­ti EKP:n vii­me vuon­na teke­mät koron­nos­tot sekä pal­ve­lui­den hin­to­jen kal­lis­tu­mi­nen. Pal­ve­lui­den hin­nat oli­vat vii­me vuo­den hei­nä­kuus­sa 9,2 % kor­keam­mal­la kuin vuot­ta aiem­min, tote­aa Nieminen.

– Yllät­täen näis­tä luvuis­ta huo­ma­taan, että pal­ve­lui­den ja kulu­tus­ta­va­roi­den hin­to­jen nousu­ke­hi­tys jat­kui pidem­pään kuin elin­tar­vik­kei­den ja ener­gian, joi­den hin­nat läh­ti­vät las­kuun jo vuo­den 2023 kevääl­lä. Tämä joh­tu­nee vii­vees­tä, jol­la ener­gian hinn­an­nousut siir­ty­vät kulu­tus­ta­va­roi­den ja pal­ve­lui­den hintoihin.