Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den ja tur­peen kulu­tus vähe­ni 10 % vuon­na 2023

Tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­tie­to­jen mukaan vuon­na 2023 ener­gian koko­nais­ku­lu­tus oli 1,32 mil­joo­naa tera­jou­lea (TJ), mikä oli 2 % enem­män kuin edel­lis­vuon­na. Suo­men oma­va­rai­suusas­te säh­kön osal­ta kas­voi mer­kit­tä­väs­ti vuon­na 2023, säh­kön net­to­tuon­nin vähen­tyes­sä mur­to-osaan edel­lis­vuo­des­ta. Koti­mai­ses­ta säh­kön tuo­tan­nos­ta ydin­voi­man, tuu­li­voi­man ja vesi­voi­man mää­rät kas­voi­vat eni­ten. Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta kulu­tet­tiin vuo­den­ta­kais­ta vähem­män, mikä näkyi myös hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen laskuna.

Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den ja tur­peen yhteen­las­ket­tu kulu­tus oli 393 peta­jou­lea (PJ) eli 10 % edel­lis­vuot­ta vähem­män. Fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la ja tur­peel­la katet­tiin noin 30 % ener­gian koko­nais­ku­lu­tuk­ses­ta. Vuon­na 2018 vas­taa­va osuus oli 40 %. Eni­ten vähe­ni­vät kivi­hii­len (-42 %) ja tur­peen (-37 %) kulu­tuk­set. Fos­sii­lis­ten kulu­tuk­sen las­ku hei­jas­tui myös polt­toai­nei­den käy­tön hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin, jot­ka vähe­ni­vät 13,5 % vuodentakaisesta.

Fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta ainoas­taan maa­kaa­sun kulu­tus kas­voi (+6 %) edel­lis­vuo­teen ver­rat­tu­na. Maa­kaa­sun maa­han­tuon­ti Venä­jäl­tä Imat­ran raja­pis­teen kaut­ta päät­tyi vuo­den 2022 tou­ko­kuus­sa. Mar­ras- ja jou­lu­kuus­sa maa­kaa­sun kul­je­tuk­set kes­key­tyi­vät myös Suo­men ja Viron välil­lä kul­ke­van Bal­ticcon­nec­tor ‑kaa­su­put­ken kaut­ta sen rik­kou­tues­sa loka­kuus­sa 2023. Maa­kaa­sun kysyn­tään on vas­tat­tu lisää­mäl­lä nes­tey­te­tyn maa­kaa­sun (LNG) tuon­tia. Inkoon kel­lu­va LNG-ter­mi­naa­li aloit­ti toi­min­tan­sa tam­mi­kuus­sa 2023, jon­ka kaut­ta nes­tey­tet­tyä maa­kaa­sua voi­daan myös höy­rys­tää kaasuverkkoon.