Oulun vas­tuu Kuusamontiestä

Väy­lä­vi­ras­ton inves­toin­tioh­jel­mas­sa ei ole Kuusa­mon­tien han­ket­ta. Ohjel­mas­ta Oulu on anta­nut lausun­non, jos­sa kii­reh­di­tään Liminka–Oulu kak­sois­rai­det­ta ja val­ta­tien remont­tia Poh­jois-Suo­men osal­ta vt 4:lle. Kemi–Oulu osuus on juu­ri val­mis­tu­nut, on tur­haa kii­reh­tiä val­mis­ta tieremonttia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Soi­van luen­non kaut­ta koh­ti Syyssoittoa

Sofia Waltzer nuot­ti­kir­ja, Vep­sän nuot­ti­kir­ja sekä Oulun seu­dun purp­pu­ri ja oulu­lai­sia lau­lu­ja ‑nuot­ti­tal­len­ne ovat värit­tä­neet Iin Lau­lu­pe­li­man­nien esi­tyk­siä vii­me vuo­si­na. Lau­lu­pe­li­man­nien jär­jes­tä­mäl­lä soi­val­la luen­nol­la Nät­te­po­rin audi­to­rios­sa saa­tiin kuul­la sekä nuot­ti­kir­jo­jen sisäl­tä­miä sävel­miä että ryh­män tai­teel­li­sen joh­ta­jan Unto Kukan ker­to­mia tie­to­ja ja tari­noi­ta kap­pa­lei­den ja nuot­tien taus­tois­ta. Lisäk­si soi­va luen­to lähe­tet­tiin suo­ra­na IiVi­sios­sa, ja tal­len­ne on edel­leen kat­sot­ta­vis­sa myös youtubessa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kol­men vuo­si­kym­me­nen edes­tä runo­ja yksiin kansiin

Pate­nie­mes­tä kotoi­sin ole­va Timo Barck on kir­joit­ta­nut runo­ja jo 90-luvun alus­ta läh­tien. Runo­ja hän on kir­joit­ta­nut jo yli 300, ja nyt noin kol­mas­osa niis­tä on pääs­syt kir­jan kan­sien väliin, kun Barck yhdes­sä hau­ki­pu­taa­lai­sen Kari Hol­man kans­sa on jul­kais­sut Pol­ku elä­mään ‑nimi­sen runo­teok­sen. Hol­ma sel­ko­suo­men­si, kuvit­ti ja tait­toi teok­sen. Teos on Hol­mal­le ensim­mäi­nen, jos­sa hän toi­mii kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja­na toiselle.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Van­han Bon­din pit­kät jäähyväiset

Maa­il­man­laa­jui­nen pan­de­mia on mou­ka­roi­nut elo­ku­va-alaa jo pian parin vuo­den ajan. Tun­ne­lin pääs­sä näkyy kui­ten­kin vih­doin valoa, kun vii­mei­set­kin ylei­sö­ra­joi­tuk­set pois­tu­vat elo­ku­va­teat­te­reis­ta loka­kuun alus­sa. Tus­kin mikään elo­ku­va sopii juh­lis­ta­maan tätä parem­min kuin har­taas­ti odo­tet­tu uusi James Bond ‑agent­ti­seik­kai­lu.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

Kiusaa­mi­nen on vaka­va ja iso ongel­ma kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä! Mik­si TV ruok­kii täl­lais­ta naureskelu‑, ivaus- ja pilk­kaus­kult­tuu­ria pri­me­ti­mes­sa esim. Soh­va­pe­ru­nat-ohjel­mas­sa. Sii­nä höris­tään ja lauo­taan kom­ment­te­ja poi­mi­tuis­ta TV-ohjel­mien koh­tauk­sis­ta, jot­ta kat­so­jat saa­vat taas arvos­tel­la ja nau­res­kel­la sekä koh­tauk­sia että sohviksia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Onko joka kym­me­nes Iin kun­nan työn­te­ki­jä turha?

Iin kun­na­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Ilk­ka Pako­nen esit­ti haas­tat­te­lus­saan (Ran­ta­poh­ja 28.9.) kum­mal­li­sen väit­teen, että Iin kun­nan työn­te­ki­jöi­den mää­räs­sä on kym­me­nen pro­sen­tin ver­ran lii­kaa pääl­lek­käi­syyt­tä. Hän ei tar­kem­min perus­tel­lut, mis­sä sitä pääl­lek­käi­syyt­tä oli­si. Kun­nan työn­te­ki­jöi­den mää­rä ja toi­mi­ni­mik­keet ilme­ne­vät aina talous­ar­vios­sa ja tilin­pää­tök­ses­sä. Tun­tuu sil­tä, että puheen­joh­ta­ja Pako­sel­la on jää­nyt nämä asia­kir­jat vähäl­le luvul­le, mikä ilme­ni vii­me val­tuus­to­kau­del­la hänen eräis­sä puheen­vuo­rois­saan. Ris­ti­rii­tai­nen oli perus­te­le­ma­ton väi­te, että väkeä vähen­tä­mäl­lä voi­tai­siin säi­lyt­tää pal­ve­lu­verk­ko. Voi­daan, mut­ta ei nykyistä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Oulu hävit­tää historiaansa

Ei voi enää vai­e­ten kuun­nel­la ja lukea Oulun kau­pun­gin pää­tök­sis­tä hävit­tää ja tuho­ta van­ho­ja 1950-luvul­la raken­net­tu­ja raken­nuk­sia, joi­ta sodan jäl­keen syn­ty­neet ihmi­set ovat kaik­kien sota­kor­vauk­sien mak­sa­mi­sien ohel­la jak­sa­neet raken­taa las­ten kou­luik­si, kuten Hau­ki­pu­taal­la pit­kään kes­kus­te­lun alla olleen kau­niin kivi­kou­lun Kii­min­ki­joen ran­nal­le 1953. Kes­kel­lä kau­pun­kia ole­va Aino­lan museo­ta­lo val­mis­tui 1931 ja on ollut kau­pun­gis­sa kävi­jöi­den ja kou­lu­lais­ten kevät­ret­kien vie­rai­lu­koh­de samal­la kun se on tar­jon­nut töi­tä useil­le ihmisille.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Saa­ko kuu­lok­keet pääs­sä hypä­tä auton rattiin?

Suu­ri­ko­koi­set vas­ta­me­lu­kuu­lok­keet kuu­lu­vat jo lähes jokai­seen akti­vi­teet­tiin yhtä tii­viis­ti kuin kän­nyk­kä kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­sen käteen. Kaik­ki uudet tek­no­lo­giat näky­vät jos­sain vai­hees­sa myös lii­ken­tees­sä, niin­pä kuu­lok­keet pääs­sä on nyt alet­tu ajaa myös autoa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Min­kä levyi­sen ren­kaan voi lait­taa vanteelle?

Van­teen leveys mää­rit­tää, miten leveän ren­kaan sil­le voi asen­taa. Van­teen mer­kit­se­vä leveys mita­taan van­teen kau­lus­osan sisä­puo­lel­ta. Useim­mat eivät ole täs­tä levey­des­tä tie­toi­sia, mut­ta onnek­si ren­kaat sopi­vat hyvin eri­le­vyi­sil­le­kin van­teil­le. Ne kui­ten­kin toi­mi­vat sitä parem­min, mitä opti­maa­li­sem­pi van­teen leveys asen­net­ta­val­le ren­kaal­le on.