Min­kä levyi­sen ren­kaan voi lait­taa vanteelle?

Van­teen leveys mää­rit­tää, miten leveän ren­kaan sil­le voi asen­taa. Van­teen mer­kit­se­vä leveys mita­taan van­teen kau­lus­osan sisä­puo­lel­ta. Useim­mat eivät ole täs­tä levey­des­tä tie­toi­sia, mut­ta onnek­si ren­kaat sopi­vat hyvin eri­le­vyi­sil­le­kin van­teil­le. Ne kui­ten­kin toi­mi­vat sitä parem­min, mitä opti­maa­li­sem­pi van­teen leveys asen­net­ta­val­le ren­kaal­le on.

– Suo­men ylei­sin ren­gas­ko­ko 205/55R16 voi­daan peri­aat­tees­sa asen­taa vii­des­tä tuu­mas­ta seit­se­män ja puo­li tuu­maa leveäl­le van­teel­le ja kai­kel­le sil­tä välil­tä. Ylei­sin van­teen leveys, jol­le sel­lai­nen ren­gas asen­ne­taan, on kuusi ja puo­li tuu­maa, tuo­te­pääl­lik­kö Vesa Lindén Euro­mas­te­ril­ta kertoo.

Jos van­teen levey­den mit­taa­mi­nen ei ole juu­ri nyt mah­dol­lis­ta, monen van­ne­kaup­pi­aan verk­ko­si­vuil­ta löy­tyy tau­lu­koi­ta van­tei­den ja ren­kai­den leveyk­sien yhteensopivuuksista.

Van­teen leveys ei ole ainoa asia, joka aset­taa rajo­ja ren­kaan levey­del­le. Yksi oleel­li­sim­mis­ta levey­den rajoit­teis­ta on, että ren­kaan tuli­si mah­tua pyö­ri­mään ren­gas­ko­te­los­sa. Aja­mi­sen tur­val­li­suus säi­lyy toi­vo­tul­la tasol­la, kun etu­pyö­riä pys­tyy myös kääntämään.

Vas­tuul­li­nen ren­gas­lii­ke ei asen­na­kaan mitä tahan­sa ren­kai­ta, vaik­ka ne sai­si van­teel­le ammut­tua­kin. Myös laki mää­rää ren­kai­den levey­des­tä. Ren­kaan kuvio­pin­nan osuus ei saa tul­la auton kori­lin­jan eli auton leveim­män koh­dan ulkopuolelle.

Vaik­ka monen­lais­ten ren­kai­den käyt­tö oli­si mah­dol­lis­ta ja lail­lis­ta, kyse on oikean yhdis­tel­män löy­tä­mi­ses­tä. Oikean yhdis­tel­män löy­ty­mis­tä voi arvioi­da tark­kai­le­mal­la ren­kaan kyl­jen asen­toa. Onko se pystysuorassa?

– Sitä ei ole tar­koi­tet­tu ole­maan kyl­jel­lään. Jos reu­na on kyl­jel­lään jom­paan­kum­paan suun­taan, ren­gas on joko lii­an leveä tai kapea. Täl­löin ren­gas ei toi­mi niin kuin sen on tar­koi­tus toi­mia esi­mer­kik­si kan­ta­vuu­ten­sa osal­ta. Täs­tä seu­raa usein myös se, että ren­kaan kyl­ki on alt­tiim­pi vau­rioil­le, Lindén listaa.

Muo­ti-ilmiöt voi­vat toi­si­naan vaa­ran­taa tur­val­li­suu­den. Yksi täl­lai­nen on vii­me vuo­sien ilmiö, jos­sa vähän nuo­rem­pien kul­jet­ta­jien autois­sa näkyi hyvin kapei­ta ren­kai­ta levi­tet­ty­nä hyvin leveäl­le van­teel­le. Täl­lai­seen paik­kaan jou­tu­nut ren­gas ei toi­mi alkuun­kaan niin kuin sen pitäisi.

– Vas­tuul­li­set liik­keet eivät tee sel­lai­sia asen­nuk­sia. Mah­dol­li­sis­sa onnet­to­muus­ta­pauk­sis­sa ren­kaat asen­ta­nut taho on pulassa.

Jos­kus ren­gas­koon vaih­dol­la saa­vu­te­taan myös todel­li­sia hyö­ty­jä. Tasai­sel­la asfal­til­la ajet­taes­sa leveäm­pi ren­gas tuo parem­mat kaar­rea­jo- ja jar­ru­tuso­mi­nai­suu­det. Tie­lii­ken­ne on kui­ten­kin yleen­sä kom­pro­mis­si, jos­sa ren­kaa­seen vai­kut­ta­vat monen­lai­set olo­suh­teet ja vaih­tu­vien tilan­tei­den aset­ta­mat vaatimukset.

– Kevääl­lä tien­pin­nat ovat urai­sia ja leveä ren­gas vain aje­leh­tii sii­nä pin­nal­la. Äärim­mäi­se­nä esi­merk­ki­nä, tie­lii­ken­tees­sä ei voi pysäh­tyä vaih­ta­maan alle sade­ke­lin ren­kai­ta sit­ten, kun nii­tä tarvittaisiin.

Vesi­liir­to­herk­kyys puhuu kovin levei­tä ren­kai­ta vas­taan. Mitä leveäm­pi ren­gas on, sitä enem­män sen tulee kye­tä syr­jäyt­tä­mään vet­tä. Tämä taas aset­taa vaa­ti­muk­sia ren­kaan kun­nol­le. Yleen­sä kulu­nut ren­gas kyke­nee syr­jäyt­tä­mään vähem­män vet­tä kuin vähem­män kulunut.

Toi­saal­ta kovin kapea­kaan ren­gas ei ole paras valin­ta. Auton suun­ni­tel­tu dyna­miik­ka ei ehkä toi­mi, jos kie­kot ovat kapeat. Pie­net kaven­nuk­set voi­vat kui­ten­kin lisä­tä tur­val­li­suut­ta ja sääs­tää rahaa.

– Tal­vi­ren­kais­sa oli taka­vuo­si­na taval­lis­ta vaih­taa koon 215/55R16-ren­gas kokoon 205/60R16. Vaih­to­ko­ko ei ollut yhtä ura­herk­kä ja se oli sel­väs­ti alku­pe­räis­tä kokoa edul­li­sem­pi. Jos koko­ja läh­tee muut­ta­maan, ren­kaan ulko­ke­hä saa muut­tua kor­kein­taan vii­si pro­sent­tia alku­pe­räi­ses­tä, Lindén muistuttaa.

Ulko­ke­hän on pysyt­tä­vä lähel­lä alku­pe­räis­tä, jot­ta nopeus­mit­ta­rin vir­heet eivät läh­de kas­va­maan kovin suu­rik­si. Jos ren­kaan ulko­ke­hän koko kas­vaa, auto kul­kee todel­li­suu­des­sa nopeam­paa kuin mit­ta­ri tietää.