Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Polt­to­puun tie met­säs­tä uuniin

Polt­to­puut nousi­vat tänä tal­ve­na aiem­pia vuo­sia sel­väs­ti halu­tuim­mik­si, kun pelät­tiin ener­gia­krii­sin iske­vän toden teol­la. Monet polt­to­puu­ta myy­vät ovat jo pit­kään myy­neet eioo­ta, ja ran­gat ovat olleet esi­mer­kik­si met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sil­tä erit­täin kysyt­tyä tavaraa.

Lue lisää

Koh­ti uusia haas­tei­ta – Ari­nal­ta ken­kää saa­nut Aila Paso alkaa myy­dä koti­mai­sia pat­jo­ja ja tyynyjä

Kun apu­lais­ra­vin­to­la­pääl­lik­kö Aila Paso sai läh­tö­pas­sit Kii­min­gin LähiS­to­pil­ta sen sul­keu­dut­tua, ei nai­nen jää­nyt lepäi­le­mään niil­le sijoil­leen. Aikaan­saa­val­ta Pasol­ta kysel­tiin Kii­min­gis­sä, voi­si­ko hän alkaa pitä­mään jotain lii­ke­toi­min­taa tyh­jik­si jää­neis­sä Ari­nan tilois­sa, mut­ta sii­hen hän ei halun­nut ryhtyä.


Ala­ky­läl­lä uut­ta kou­lua odo­te­taan malttamattomana

Ala­ky­län uuden kou­lun raken­ta­mi­nen pää­see suun­ni­tel­mien mukaan käyn­nis­ty­mään tämän vuo­den aika­na. Kou­lus­sa ja kyläl­lä on pää­tös­tä uuden kou­lun raken­ta­mi­ses­ta odo­tet­tu jän­ni­tyk­sel­lä sii­tä saak­ka, kun van­ha kou­lu­ra­ken­nus paloi kesäl­lä 2020. Alus­sa kau­pun­ki oli teke­mäs­sä pää­tös­tä parak­ki­kou­lun pys­tyt­tä­mi­ses­tä, mut­ta lopul­ta pää­dyt­tiin uuden raken­nuk­sen raken­ta­mi­seen ilman väli­vai­het­ta. Hank­keen kus­tan­nusar­vio on 3,69 mil­joo­naa euroa.


Jää­lin hau­taus­maan pyö­rä­tiel­le löy­tyi ylläpitäjä

Ran­ta­poh­jaan otti yhteyt­tä jää­li­läi­nen leh­den luki­ja, joka ker­toi, että Kuusa­mon­tiel­tä Jää­lin hau­taus­maal­le kul­ke­vaa pyö­rä­tie­tä ei ole lain­kaan yllä­pi­det­ty tal­ven aika­na. Tämä on tar­koit­ta­nut sitä, että hau­taus­maal­le ei ole kävel­len, pol­ku­pyö­räl­lä tai pot­ku­ril­la pääs­syt turvallisesti.


Tupa­tii­min toi­min­ta Yli­kii­min­gis­sä loppuu

Yli­kii­min­gin asu­ka­syh­dis­tys päät­ti maa­nan­tai­ses­sa kokouk­ses­saan, että se ei voi alle­kir­joit­taa han­kin­ta­so­pi­mus­ta kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan jär­jes­tä­mi­ses­tä Yli­kii­min­gis­sä hyvin­voin­tia­lue Poh­teen kanssa. 


Iso osa Jää­lin talouk­sis­ta koh­ta valokuidutettu

Oulun seu­dun säh­kö oy:n valo­kui­tu asen­ne­taan val­miik­si saak­ka usei­siin jää­li­läis­ta­louk­siin helmi–huhtikuun aika­na. Edul­li­sen ennak­ko­liit­ty­mi­sen aika on ohi kaik­kial­la pait­si Lapin­ti­kan­tiel­lä, Lep­pi­lam­men­tiel­lä ja Hon­gik­ko­kaar­tees­sa. Näil­lä teil­lä pää­see kui­tuun käsik­si edel­leen sadal­la eurol­la, muil­la alueil­la mukaan pää­sys­tä pitää mak­saa 500 euron jälkiliittymishinta. 


Veden ole­mus­ta, kan­sal­lis­mai­se­mia ja essei­tä – Kii­min­ki­läis­kir­jai­li­joi­den ilta oli menestys

Juu­ri­syy sii­hen, mik­si kii­min­ki­läi­nen Ismo Kar­hu kir­joit­ti tämän kir­jan, löy­tyy hänen lap­suu­des­taan. Sii­tä, että hänen lap­suus­ko­tin­sa oli kir­kas­ve­ti­sen jär­ven ran­nal­la, jon­ka kalo­jen elä­mää hän seu­ra­si kiin­nos­tu­nee­na. Kiin­nos­tuk­sen herät­ti myös lähei­nen rus­kea­ve­ti­sem­pi jär­vi sekä näi­den kah­den jär­ven välil­le met­sän­var­ti­jan kai­va­ma oja, jota saat­toi kul­kea veneel­lä ja jos­ta saat­toi kalas­taa. Vie­res­sä vir­ta­si myös pie­ni taimenjoki. 


Edus­kun­ta­vaa­lit 2023: Jus­si Arpo­sen vaa­li­työ sai myrs­kyi­sän alun

Edus­kun­ta­vaa­leis­sa ensi ker­taa ehdol­la ole­va jää­li­läi­nen Jus­si Arpo­nen aloit­ti vaa­li­kam­pan­jan­sa koti­kon­nuil­taan vii­me lau­an­tai­na. Tai­vaal­ta tuli lun­ta ja tuu­li oli kova, kun Arpo­nen poru­koi­neen pys­tyt­ti vaa­li­telt­taa Jää­lin ostos­kes­kuk­sen park­ki­pai­kal­le. Jää­lis­tä hän suun­ta­si vie­lä Kii­min­kiin jat­ka­maan vaalityötään.



Asu­ka­sil­lat toi­min­ta­ra­ho­jen kimpussa

Täl­lä vii­kol­la osa Oulun suur­aluei­den asu­ka­sil­lois­ta pää­si­vät poh­ti­maan sitä, miten aluei­den eri yhdis­tyk­sil­le jae­taan hake­mus­ten perus­teel­la kau­pun­gin toi­min­ta­ra­haa. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la ensim­mäi­se­nä asian kimp­puun käy­tiin Yli­kii­min­gis­sä, jon­ne kokoon­tui­vat samal­la ker­taa myös Kii­min­gin asu­ka­sil­lan osal­lis­tu­jat. Pai­kal­la oli vajaat pari­kym­men­tä hen­ki­löä, jois­ta lähes puo­let oli tul­lut sin­ne Kiimingistä.