Tai­de on kaik­kea sitä, mikä kum­pu­aa ihmi­sen syvim­mäs­tä ole­muk­ses­ta, oman itsen-sä hyväk­sy­mi­ses­tä maa­il­man­kaik­keu­den osa­na. Niil­lä tie­doil­la ja tai­doil­la, mitä hän on onnis­tu­nut välit­tä­mään ympä­ris­tön­sä raja-aidois­ta ja rajoit­ta­mis­yri­tyk­sis­tä sekä ennak­ko­luu­lo­jen muu­reis­ta huo­li­mat­ta on var­mas­ti yhdis­tä­viä tekijöitä.

Näis­sä­kin kun­ta­vaa­leis­sa minul­le sydä­men asia­na on kun­ta­lai­sil­le tär­kei­den lähi­pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­nen. Edel­leen on syy­tä puo­lus­taa kylä­kou­lu­ja sekä reu­na-aluei­den lukioi­ta. Myös ter­veys­pal­ve­lut tulee säi­lyt­tää lähel­lä kun­ta­lai­sia, jot­ta nii­hin voi hakeu­tua kyn­nyk­set­tö­mäs­ti. Täten täl­lä het­kel­lä uha­na­lai­nen Oulun­sa­lon ham­mas­hoi­to­la pitää säi­lyt­tää Oulunsalossa. 

Miet­ti­mi­sen arvoi­nen asia kai­kil­le nykyi­sil­le ja var­sin­kin tule­vil­le uusil­le Iin kun­nan päät­tä­jil­le. Älkää edes aja­tel­ko teke­vän­ne sääs­tö­jä kun­nan töi­den ulkois­ta­mi­sel­la. Var­sin­kaan, ellet­te 100% pereh­dy nii­den vai­ku­tuk­siin lyhyel­lä, mut­ta myös pidem­mäl­lä tähtäimellä. 

Kii­min­ki­jo­ki on eri­tyis­lail­la suo­jel­tu; tur­ve­soil­la ja met­sä­ojil­la, väki- ja lie­te­lan­nal­la sekä usein tur­hil­la kui­va­tuk­sil­la pilat­tu, enti­nen lohi­jo­ki – enti­nen Perä­me­ren hel­mi. Raport­tien mukaan uusi tur­ve­tuo­tan­to ei vaa­ran­na Kii­min­ki­joen eko­lo­gis­ta tilaa, pitää vain aiem­min aiheu­tet­tua rehe­vöi­ty­mis­tä yllä. Todel­la loh­dut­ta­vaa. Tur­ve­soi­den vesien­suo­je­lu toi­mii usein niin, että tul­va­ve­si tai kai­vin­ko­ne tyh­jen­tää las­keu­tusal­taat, altaan vie­reen. Täs­tä yhdis­tyk­set ovat moneen ker­taan ilmoit­ta­neet ELY-keskukseen.

Halusin ehdok­kaak­si, kos­ka van­huk­set ja ikäih­mi­set Suo­mes­sa tar­vit­se­vat puo­lus­ta­jia. Lähes 40 pro­sent­tia ikäih­mi­sis­tä saa elä­ket­tä alle 1 250 euroa kuus­sa. Köy­hyys yhdes­sä yksi­näi­syy­den ja huo­no­kun­toi­suu­den kans­sa voi tuo­da vaa­ro­ja, jos koti­hoi­dos­sa on puutteita

Omais­hoi­to kos­ket­taa toden­nä­köi­ses­ti jos­sain elä­män­vai­hees­sa mei­tä kaik­kia, joko omais­hoi­ta­ja­na, hoi­det­ta­va­na tai aina­kin tun­nem­me jon­kun, joka pitää huol­ta lähei­ses­tään. Omais­hoi­ta­jat eivät ole vain ikään­ty­nei­tä puo­li­so­hoi­ta­jia. He ovat myös äite­jä ja isiä, jot­ka hoi­vaa­vat sai­ras­ta tai vam­mais­ta las­taan. He ovat mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jan omai­sia. He ovat työs­sä­käy­viä kes­ki-ikäi­siä omais­hoi­ta­jia ja etä­omais­hoi­ta­jia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat omien van­hem­pien­sa koto­na asu­mis­ta. Ennen kaik­kia, he ovat taval­li­sia kun­ta­lai­sia, joi­den elä­mää lähei­sen hoi­vaa­mi­nen koskettaa.

Toi­mit­ta­ja Anja Har­ju kir­joit­ti sano­ma­leh­ti Kale­vas­sa kolum­nin liit­tyen tule­viin kun­ta­vaa­lei­hin. Sen yksi sano­ma oli se, että Oulua vai­vaa tyy­pil­li­nen asioi­den vei­vaa­mi­nen vuo­si­kausia pää­tök­sen­teos­sa ja toteutuksessa.