Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Tapah­tu­ma ikäih­mi­sil­le Kiimingissä

Kii­min­gin Senio­ri­ta­lol­la (Ter­veys­tie 3) jär­jes­te­tään kes­ki­viik­ko­na 1.3. kel­lo 15–17 tapah­tu­ma, joka on suun­nat­tu ikään­ty­neil­le, hei­dän omai­sil­leen, lähei­sil­leen sekä omais­hoi­ta­jil­le. Tapah­tu­mas­sa ideoi­daan miten ja mis­tä raken­tuu ikäih­mis­ten koko­nais­val­tai­nen hyvin­voin­ti Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lue Pohteella.

Lue lisää

Lähde!-manuaali jul­kis­tet­tiin yleisölle

Kuu­den vuo­den aika­na kak­si ker­taa toteu­tet­tu­jen Läh­de! ‑hank­kei­den poh­jal­ta luo­tu Lähde!-manuaali esi­tel­tiin ylei­söl­le vii­me tors­tai­na. Iin Nät­te­po­rin audi­to­rios­sa jär­jes­tet­tyä tilai­suut­ta seu­rat­tiin pai­kan pääl­lä ja myös live­strii­min välityksellä. 



Päät­tä­jäl­tä: Kiusat­tu ja ahdistunut

Kou­lu­maa­il­ma on ollut mur­rok­ses­sa vii­me vuo­det. Ope­tus­suun­ni­tel­mia on uudis­tet­tu tii­vii­seen tah­tiin. Herää kui­ten­kin kysy­mys, ovat­ko uudis­ta­jat olleet ajan tasal­la – vai ajas­taan edel­lä tai jäl­jes­sä. Ilmiö­poh­jai­nen oppi­mi­nen ja avoi­met oppi­mi­sym­pä­ris­töt ”sei­nät­tö­mi­ne” suur­kou­lui­neen sopi­vat oma­toi­mi­sel­le, kes­kit­ty­mis­ky­kyi­sel­le ja oppi­mis­ha­lui­sel­le lap­sel­le ja nuo­rel­le. Val­tao­sa oppi­lais­ta onkin näi­tä ihan­ne­ta­pauk­sia, mut­ta yhä suu­rem­pi vähem­mis­tö ei ole. Onko siis uudis­ta­jien mie­les­sä ollut enti­nen kilt­ti ja tot­te­le­vai­nen hymy­poi­ka tai ‑tyt­tö, vai tule­vai­suu­den mul­ti­tas­kaa­va ylisuorittaja-superihminen.



Kii­min­gin pojat kovia kehässä

Raa­hen Nyrk­kei­li­jät oli­vat jär­jes­tä­neet napa­kat kak­si­tois­ta mat­sia nyrk­kei­ly­ki­soi­hin Raa­heen 25.2 Totu­tus­ti Kii­min­gin nyrk­kei­ly­ker­ho oli edus­tet­tu­na paikalla.


Mitä sinul­le kuuluu?

Hel­mi­kuun toi­nen tiis­tai vie­tet­tiin ystä­vän päi­vää. Minus­ta ystä­vyys on niin kal­lis asia, että sii­tä on syy­tä vie­lä jäl­ki­jät­töi­ses­ti­kin muis­tut­taa. Nimen­sä mukai­ses­ti päi­vän tee­mas­sa halu­taa tuo­da esil­le se, miten tär­keä ihmi­nen on ihmiselle.

His­to­rial­li­ses­ti ystä­vyys- ja rak­kaus­asiat ovat omi­neet aina­kin runoi­li­jat, lau­lun­te­ki­jät ja kir­jai­li­jat omis­sa tuo­tan­nois­saan. Kos­ket­ta­vas­ti he pyr­ki­vät vai­kut­ta­maan ihmi­sen her­kim­piin tun­tei­siin. Me tar­vit­sem­me näi­tä tun­tei­den tulk­ke­ja arki­seen elä­määm­me. Pak­ko tun­nus­taa, että oma­kin mie­li välil­lä her­kis­tyy sopi­van esi­tyk­sen tai hyvän kir­jan äärellä.



Iin vih­reät juh­li­vat ja kampanjoivat

Iin Vih­reät täyt­tää tänä kevää­nä kym­me­nen vuot­ta. Merk­ki­päi­vää juh­lis­tet­tiin vii­me lau­an­tai­na kol­men ruo­ka­la­jin juh­la­lou­naan mer­keis­sä Iin Hui­lin­gis­sa. Juh­la­vie­raak­si Iin Vih­reät sai­vat oman jäse­nis­tön­sä lisäk­si Oulun pii­rin Vih­rei­den toi­mi­joi­ta. Juh­li­maan saa­pui­vat myös Iin kun­nan­joh­ta­ja Mar­juk­ka Man­ni­nen sekä kan­san­edus­ta­ja Jen­ni Pit­ko ja sisä­mi­nis­te­ri Kris­ta Mik­ko­nen.


Vaa­li­lau­ta­kun­nat saa­tu lähes täytettyä

Val­mis­tau­tu­mi­nen 2.4. pidet­tä­viin edus­kun­ta­vaa­lei­hin on jo pit­käl­lä. Oulun kau­pun­gin­hal­li­tus aset­ti jokais­ta äänes­ty­sa­luet­ta var­ten yhteen­sä 55 vaa­li­lau­ta­kun­taa. Jokai­seen vaa­li­lau­ta­kun­taan hyväk­syt­tiin vii­si jäsen­tä ja kol­me vara­jä­sen­tä. Lai­tok­sia var­ten ase­tet­tiin 9 vaalitoimikuntaa.


Vety­teh­das Olhavaan

Olha­va on yksi par­haim­pia paik­ko­ja uuden vety- tai metaa­ni­teh­taan sijoit­tu­mi­sel­le. Teh­das­han tar­vit­see pal­jon edul­lis­ta säh­köä, vet­tä ja hii­li­diok­si­dia. Edul­lis­ta säh­köä saa­daan tuu­li­voi­mal­la, jos kun­ta­päät­tä­jät ja kun­ta­lai­set näin halua­vat. Vedes­tä ei ole pulaa. Hii­li­diok­si­dia saa­daan teräs‑, puun­ja­los­tus- ja läm­pö­voi­ma­lai­tok­sis­ta. Ja junal­la kul­je­tus on edullisinta.


Päät­tä­jäl­tä: Vaa­leis­sa voit vaikuttaa

Suo­men perus­tus­lain mukaan ”val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta”. Samai­nen perus­tus­lain toi­nen pykä­lä tote­aa: ”Kan­san­val­taan sisäl­tyy yksi­lön oikeus osal­lis­tua ja vai­kut­taa yhteis­kun­nan ja eli­nym­pä­ris­tön­sä kehittämiseen.”


Piris­tys­ruis­ke

Ei, ei sel­lais­ta ruis­ket­ta, “piik­kiä” ole aina­kaan vie­lä kek­sit­ty. Mut­ta me senio­rit tie­däm­me, että yksi sel­lai­nen on tans­si. Näi­nä koro­nan jäl­kei­si­nä aikoi­na tun­tuu muka­val­ta tans­sia ilman pel­koa ja jäl­ki­seu­rauk­sia. Mie­li koho­aa jo sii­tä, kun kat­se­lee sopi­vaa hamet­ta pääl­le ja tans­si­ken­kiä jal­kaan. Vähän punaa huu­liin, eikä kut­re­ja­kaan sovi unoh­taa. Ja vaik­ka yksin tai ystä­vän kans­sa auton keu­la koh­ti tanssipaikkaa.


Har­taus: Jee­sus, kiusaus­ten voittaja

Ensi sun­nun­tain aihee­na on Jee­sus, kiusaus­ten voit­ta­ja. Ensim­mäi­sen vuo­si­ker­ran evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä ker­ro­taan sii­tä, miten Juma­lan vas­tus­ta­ja Paho­lai­nen kiusaa Jee­sus­ta. Paho­lai­sen tavoit­tee­na oli saa­da Jee­sus rik­ko­maan isän Juma­lan tah­toa vastaan.


Maa­kun­nan työt­tö­mien mää­rä jat­koi kasvuaan

Työt­tö­myys kään­tyi Poh­jois-Poh­jan­maal­la kas­vuun syk­syn 2022 aika­na ja työt­tö­mien mää­rä jat­koi kas­vu­aan myös vuo­den 2023 alus­sa. Lisäk­si lomau­tet­tu­ja mää­rä nousi syk­syn aika­na, mut­ta kään­tyi tam­mi­kuus­sa laskuun.