Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Ruot­sa­lai­sa­su­tus­ta Perä­me­ren alueella

Ruot­sa­lais­ten asu­tus Suo­mes­sa alkoi vai­heit­tain 1100–1300-luvun aika­na, kol­men eri ris­ti­ret­ken myö­tä­vai­ku­tuk­ses­ta. Ruot­sin kunin­gas­val­ta ja kato­li­nen kirk­ko toi­mi­vat näi­den Suo­meen teh­ty­jen val­loi­tus­ret­kien toi­meen­pa­ni­joi­na. Ruot­sa­lai­set siir­to­lai­set tuli­vat Suo­meen Keski-Ruotsista.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Kuu­kau­den esi­ne: Pai­men­ty­tön hui­lu 1794

Har­taas­ti odot­ti lyp­sy­kar­jan omis­ta­ja kevät­tä mui­noin, sil­lä rehu oli usein lop­pu­mai­sil­laan. Vii­mei­set hei­nän ja oljen rip­peet oli koot­tu elu­koit­ten eteen ja ruvet­tu syöt­tä­mään jo kat­to-olkia hätä­re­hu­na. Oljet sil­put­tiin isoi­hin puusam­mioi­hin, kos­tu­tet­tiin kuu­mal­la vedel­lä ja höys­tet­tiin jau­hoil­la, näin syn­tyi kar­jal­le hätä­ruo­kaa, jota appeek­si kutsuttiin. 


Lyp­sy­kar­ja­ti­lo­ja palkittiin

Osuus­kun­ta Poh­jo­lan Mai­to pal­kit­see vuo­sit­tain hyvä­laa­tuis­ta ja pal­kin­toeh­dot täyt­tä­vää mai­toa tuot­ta­nei­ta mai­don­lä­het­tä­ji­ään osuus­kun­nan omil­la pal­kin­noil­la ja Wal­ter Ehr­ström ‑mita­leil­la. Vuon­na 2024 pal­kin­toon ovat oikeu­tet­tu­ja 10 vuot­ta ja sitä kau­em­min kym­me­nen vuo­den välein yhtä­jak­soi­ses­ti hyvä­laa­tuis­ta mai­toa tuot­ta­neet mai­to­ti­lat. Sekä osuus­kun­nan pal­kin­to, että Wal­ter Ehr­ström mita­li on tun­nus­tus huo­lel­li­ses­ta työs­tä, jon­ka jul­ki­suusar­vo tukee koti­mai­sen mai­to­raa­ka-aineen ja mai­don­tuo­tan­to­ti­loil­la suo­ri­tet­ta­van elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non arvostusta. 


Ulko­nä­kö­pai­nei­ta somesta

Kaik­ki sosi­aa­li­nen media vai­kut­taa lii­kaa lap­siin ja nuo­riin. Monis­sa sovel­luk­sis­sa, esi­mer­kik­si Tik­To­kis­sa, tör­mää pal­jon ulko­näön arvos­te­luun ja kau­neusi­han­tei­siin, jot­ka tuhoavat…


Kaa­tu­nei­den muis­to­päi­vää juh­lis­te­taan Haukiputaalla

Kaa­tu­nei­den muis­to­päi­vää vie­te­tään sun­nun­tai­na 19.5. Hau­ki­pu­taal­la. Juma­lan­pal­ve­luk­sen jäl­keen las­ke­taan sep­pe­leet san­ka­ri­muis­to­mer­kil­le lip­pu­var­tios­sa. Juh­la alkaa seu­ra­kun­ta­kes­kuk­ses­sa kel­lo 12. Juh­la­pu­hu­ja on Samu­li Poh­ja­mo ja juh­lan avaa Han­nu Lil­ja­mo. Hau­ki­pu­taan nuo­ri­so­kuo­ro esiin­tyy, ja juh­lal­li­suuk­sis­sa on muka­na myös Hau­ki­pu­taan Mies­kuo­ro. Tar­joi­lus­ta vas­taa­vat pai­kal­li­set martat.


Iijoen Tai­val­kos­ki

Ran­ta­poh­jan kylien talon­po­jat sel­vi­si­vät mat­kal­laan poh­joi­sil­le hau­ki­jär­vil­leen Iijoen ala­juok­sun kovis­ta kos­kis­ta kier­tä­mäl­lä ne Kii­min­ki­joen kaut­ta. Mut­ta hei­tä vas­taan tuli Iijoen kes­ki­juok­sul­la ehkä koko mat­kan tiu­kin kos­ki: Tai­val­kos­ki. Jyrk­kyy­ten­sä vuok­si kos­ki oli vuo­si­kym­me­niä mait­se kierrettävä. 


Suun­nis­te­taan­ko kurssille?

Ran­ta­poh­jas­ta 18.8.1977: Pik­ku­tyt­tö kat­se­li äitin­sä kans­sa valo­ku­via ja kysyi äidil­tä, että kenen mie­hen kans­sa sinä tuos­sa kuvas­sa olet. Äiti vas­ta­si, että etkö sinä isää­si tun­ne. – No mikä kal­ju­pää mies se sit­ten täs­sä mei­jän kans­sa asuu, ihmet­te­li tyt­tö. A.V.Olhava


Tuo­re lakieh­do­tus leik­kai­si Iin lukion rahoitusta

Kesän 2023 hal­li­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukaan lukion rahoi­tuk­seen kuu­lu­va pien­ten lukioi­den lisä ”uudis­te­taan tuke­maan kou­lu­tuk­sen saa­vu­tet­ta­vuut­ta ja sivis­tyk­sel­lis­ten oikeuk­sien toteutumista”.