Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Met­säs­tys­tus­sa­ri mus­tan­ruu­din ajalta

Tus­sa­ri-sana tar­koit­ti 1800-luvul­la lyhyt­tä, iso­ka­li­pe­ris­tä ja rih­lat­tua soti­las­ki­vää­riä. Aika­naan se oli hyvin­kin tark­ka ase. Myö­hem­min sana hal­ven­tui kuvaa­maan van­haa teho­ton­ta aset­ta tai poi­kien itse teke­miä vaa­ral­li­sia put­ki­pys­sy­jä. Mus­ta­ruu­ti on puo­les­taan van­hin tun­net­tu räjäh­dy­sai­ne, joka koos­tuu 75prosenttisesti sal­pie­ta­ris­ta, 15prosenttisesti hii­les­tä ja 10prosenttisesti rikistä.

Lue lisää

Ylä­kou­lu­jen pihat ovat turhia

Ylä­kou­lu­jen pihat ovat lii­an tyl­siä ja tur­hia, sil­lä siel­lä ei ole mitään teke­mis­tä. Kau­pun­git käyt­tä­vät pal­jon rahaa tur­hiin asioi­hin ja muok­kaa­vat ala­kou­lu­jen piho­ja, jot­ka ovat jo mie­lui­sia ja kivo­ja. Mik­si he eivät ylä­kou­lu­lai­sil­le tee mitään, vaik­ka hei­dän kou­lu­jen­ne pihoil­la on vain kori­pal­lo­te­li­ne, jos sitäkään.


Polt­toai­ne on lii­an kallista

Ei ole rei­lua, että polt­toai­neen hin­nat vain nouse­vat, ennen koro­naa aikaa se oli noin 1,500 euroa. Koro­na on jo men­nyt ohi eikä vie­lä­kään ole alka­nut las­ke­maan ja on edel­leen mel­kein 2,200 euroa lit­ral­ta. Vaik­ka olen­kin vas­ta 14 vuot­ta voin sil­ti ajaa autol­la ja mopol­la jää­ra­dal­la tai pel­lol­la. Eikä minul­la ole aina rahaa polttoaineeseen.


Teks­ta­rit

Data­kes­kuk­ses­ta päät­tä­vät voi­si­vat miet­tiä, mil­tä todel­la tun­tuu alu­eel­la asu­vis­ta ihmi­sis­tä. On surul­lis­ta, ei kun­nioi­te­ta luon­non rau­haa, jota ihmi­set ovat hake­neet sin­ne muut­taes­saan. Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät näke­vät inhi­mil­li­sen puo­len asiasta.


Kii­tos Lee­na Laineelle

Kii­tos Lee­na Lai­neel­le Ran­ta­poh­jan (10.9) mie­len­kiin­toi­ses­ta ja täy­den­tä­väs­tä kir­joi­tuk­ses­ta kos­kien Yli­kii­min­gin kir­kon res­tau­roin­tia ja kun­nos­tus­ta kir­kon 200-vuo­tis­juh­lien alla.



Poh­jois-Iin Voi­ma-nimi­nen koskitilakiinteistö

Poh­jois-Iin Voi­ma-nimi­nen kos­ki­ti­la­kiin­teis­tö on perus­tet­tu 1944. Sil­lä on oma kiin­teis­tö­tun­nus, joka sel­vi­ää myös kar­tois­ta. Omis­ta­jia on usei­ta. Omis­tus­ta hal­li­taan yhtei­so­mis­tus­lain (laki eräis­tä yhtei­so­mis­tus­suh­teis­ta 180/1958) mukaan, mikä tar­koit­taa, että käy­tän­nön pää­tök­sen­teos­sa pää­tök­set tulee olla yksi­mie­li­siä. Yhtei­so­mis­ta­juu­den hal­lin­non hoi­ta­mis­ta voi suo­rit­taa myös uskot­tu mies, mut­ta kaik­ki sen teke­mät pää­tök­set tulee olla omis­ta­jien parhaaksi.


Oulun päät­tä­jäl­tä: Iso­ja investointeja

Vii­meis­ten viik­ko­jen aika­na olem­me saa­neet lukea uuti­sia todel­la mer­kit­tä­vis­tä inves­toin­neis­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­le. Data­kes­kuk­sia alkaa syn­ty­mään kuin sie­niä sateel­la eri kun­tiin ja nämä puo­les­taan vauh­dit­ta­vat uusiu­tu­vat ener­gia­hank­keet myös kannattaviksi.


Har­taus: Kan­san tah­to viha, tule­vai­suus tuho

”Pitä­kää huo­li sii­tä, ettei jou­kos­san­ne ole ainoa­ta­kaan mies­tä eikä nais­ta, ei sukua eikä hei­moa, joka hyl­kää Her­ran, mei­dän Juma­lam­me, ja ryh­tyy pal­ve­le­maan noi­den kan­so­jen juma­lia. Tei­dän jou­kos­san­ne ei saa olla ketään, joka kyl­vää ympä­ril­leen syn­nin myrk­kyä ja tur­mion sie­men­tä ja joka täs­tä lii­tos­ta välit­tä­mät­tä itse­var­mas­ti ajat­te­lee, että hänen käy hyvin, vaik­ka hän mie­len­sä paa­dut­taen pysyy­kin luo­pu­muk­ses­saan. Hän saat­tai­si tuhoon tei­dät kaik­ki, niin hyvät kuin pahat­kin.” (5.Moos.29:17–18)



Nai­set vei­vät – mie­het vikisi

Ylei­sur­hei­lun ystä­vä­nä val­voin elo­kuun alku­puo­lel­la myö­häi­siä ilto­ja TV:n äärel­lä kat­sel­len ylei­sur­hei­lun Euroo­pan mes­ta­ruus­ki­so­ja Englan­nin Birminghamista




Tuu­li­voi­ma­kun­nat: Säh­köä riittää

Suo­men tuu­li­voi­ma­kun­tien ver­kos­to vakuut­taa, että Suo­mes­sa voi nuk­kua yön­sä huo­let­ta, kun aihee­na on säh­kön riit­tä­vyys yhteis­kun­nan eri toi­min­noil­le mukaan lukien teol­li­suu­den eri tar­peet niin data­kes­kuk­sis­sa kuin metal­lin jalos­tuk­ses­sa. Kan­na­no­tos­saan ver­kos­to koros­taa, että nopeim­min ja edul­li­sim­min säh­kön kas­va­vaan tar­pee­seen vas­ta­taan aurin­ko- ja tuu­li­voi­maa lisärakentamalla. 


Löy­tyy­kö droo­neis­ta apu hir­vi­va­hin­ko­jen vähentämiseen?

Pui­den tai­met mais­tu­vat hir­vil­le, mut­ta syön­ni­nes­toai­neen levit­tä­mi­nen käsin on hidas­ta ja työ­läs­tä. Nyt tut­ki­taan, voi­si­vat­ko droo­nit kor­va­ta ihmis­työn ruis­kut­ta­mal­la ainet­ta teko­ä­lyn avul­la tun­nis­ta­miin­sa tai­miin. Met­sä­kes­kuk­sen vetä­mäs­sä tut­ki­mus­hank­kees­sa muka­na ovat Maan­mit­taus­lai­tok­sen Paik­ka­tie­to­kes­kus FGI, Luon­non­va­ra­kes­kus ja Riistakeskus.