Artikkelit joiden kirjoittaja on Pekka Keväjärvi

Moni muis­taa vie­lä 1970-luvun alun öljy­krii­sin, jon­ka sen­kin taus­tal­la oli sota. Sil­lä ker­taa ikui­sel­ta tun­tu­va tais­te­lu lähi-Idäs­sä. Inter­ne­tin tie­to­kir­ja Wiki­pe­dia ker­too, että öljy­krii­sin seu­rauk­se­na polt­to­nes­tei­den hin­nat nousi­vat Suo­mes­sa hur­jas­ti. Vuo­den 1974 tam­mi­kuus­sa ras­kaan polt­to­öl­jyn hin­ta nousi 2,8‑kertaiseksi, kevyen polt­to­öl­jyn hin­ta 1,8‑kertaiseksi, die­se­löl­jyn hin­ta 1,4‑kertaiseksi ja ben­sii­nin hin­ta­kin nel­jän­nek­sel­lä vain yhdes­sä yössä.

Vuon­na 1940 näi­hin aikoi­hin kevät­tal­vel­la oli kulu­nut pari­sen viik­koa sii­tä, kun mar­ras­kuus­sa 1939 alka­nut sota oli päät­ty­nyt Neu­vos­to­lii­ton ja Suo­men välil­lä. Sitä alet­tiin myö­hem­min nimit­tää talvisodaksi. 

“Nyt tuli hyvä mies val­taan”, minul­le todet­tiin, kun kesäl­lä vuon­na 2000 kysyin Venä­jäl­lä mie­li­pi­det­tä maan uudes­ta pre­si­den­tis­tä, erääs­tä Vla­di­mir Puti­nis­ta. Vas­taa­ja­na oli­vat van­hat kom­mu­nis­tit Tse­re­po­vet­sin kau­pun­gis­sa Volog­dan alu­eel­la. Nämä mie­het tun­nis­ti­vat Puti­nis­sa kal­tai­sen­sa, oli­han kysees­sä enti­nen (tai ikui­nen) KGB-upsee­ri, joka ei kaih­ta­nut kovia ja raa­ko­ja ottei­ta esi­mer­kik­si Tsetsheniassa.

Venä­jän lai­ton hyök­käys Ukrai­naan pakot­taa Suo­men­kin tar­kas­te­le­maan vaka­vas­ti maan omavaraisuutta.