Lasse Hertteli
Kahdeksan päivää joulusta, joulun lapsi sai nimen Jeesus ja sen ajan säädösten ja tavan mukaan hänet ympärileikattiin. Jeesuksen nimi oli ilmoitettu Marialle jo ennen hänen raskauttaan ja Joosefille Marian raskauden aikana. Jeesus tarkoittaa: ”Herra on apu, Herra pelastaa”. Kristityt uskovat, vain yksi nimi pelastaa. Tämän nimen kautta saamme avun elämässä ja kuolemassa.
Uusi vuosi on hyvä aloittaa turvautuen hänen nimeensä. Heprealaiskirjeessä on teksti: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti”(Hepr.13:8). Elämme moni-ilmeistä ja värikästä aikaa. On monenlaisia katsantokantoja, on mielipide-eroja, aika ajoin jopa kiistelyyn asti. Voi olla, että oma mielipide on vahva, emmekä halua siitä luopua. On kuitenkin helppoa ja vapauttavaa ajatella, olevan asioita, jotka eivät muutu. Jeesuksen tehtävä oli ja on muuttumaton, loppuun asti. Hän sanoi Isälleen rukoillessaan, ”Ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä”(Matt.26:39). Jeesus oli Jumalalle kuuliainen ja tahtoi täyttää tehtävänsä, viimeistä piirtoa myöten, vaikka hänellä olisi ollut valta tehdä toisin.
Tämä saa miettimään asiaa omakohtaisesti ja asennetta erilaisia asioita kohtaan. Virressä seitsemän meitä riisutaan turhasta: ”Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa, ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa. Kun sydän haluinen Herraansa odottaapi, se tietä valmistaapi tulolle Jeesuksen” (Vk 7:3).
Ihmisinä suunnittelemme ja kaavailemme elämäämme. Tämä on oikein. Kertomusten mukaan, Martti Luther on sanonut: ”Vaikka tietäisin, että huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuun”. Optimistisuus ja luottamus tulevaan, kannattelee ihmistä jaksamaan ja pitää toivoa yllä. Tulevaisuuden suunnitelmat antavat meille pontta ja sisältöä, syyn elää.
Voi kuitenkin olla aikoja, että omat suunnitelmat eivät toteudu ja saattaa olla, että tuskastumme tai olemme toivottomia kohtaamiemme asioiden edessä. Miksi –kysymys nousee huulille. Ymmärrys ei riitä. Siinä hetkessä, Jeesuksen esimerkin mukaisesti, meidän on tyydyttävä Isä meidän –rukouksen pyyntöön: ”Tapahtukoon sinun tahtosi” (Matt.6:10).
Sunnuntaina muistelemme, kuinka Jeesus jo lapsuudessaan ihmetytti ja ihastutti aikalaisiaan. Pääsiäisjuhlien aikaan, 12-vuotiaana Jeesus oli jäänyt Jerusalemiin, kun Maria-äiti, Joosef-isä seurueineen oli jo lähtenyt kotimatkalle. Jeesus jäi temppeliin kuuntelemaan opetusta ja keskustelemaan. Jeesuksen seurassa olevat ihmiset ihmettelivät hänen ymmärrystään ja antamiaan vastauksia. Oli varmasti ennen kuulumatonta, että nuori poikanen osallistui synagogan opettajien ja muiden vanhempien ihmisten keskusteluihin, kysellen ja myös itse puhuen ja opettaen.
Temppelistä Jeesuksen hämmästyneet vanhemmat hänet myöhemmin löysivät. Maria kysyi Jeesukselta, miksi hän tämän heille teki, he olivat olleet huolissaan. Jeesus vastasi: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona? Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti” (Luuk-. 2. 41–52). Myöhemmin, Jeesuksen kohdatessa ihmisiä, usein kävi samoin. Jeesuksen sanoja ja toimintaa ei ymmärretty. Tuleeko tämä lähelle meitä 2020-luvun ihmisiä? Ymmärrämmekö kaiken, mitä Jeesus opetti ja puhui? Täytyy myöntää, monesti ymmärrys on vähäistä. Silloin on hyvä muistaa Jeesuksen sanoma: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun” (Joh.14:1). Jeesuksen luo tuotiin halvaantunut, jolle hänellä oli armahtava sanoma: ”Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi” (Matt.9:2). Sama lohdullinen viesti on voimassa tänä päivänä, synnit saa uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesus ‑nimi siis tarkoittaa: ”Herra on apu, Herra pelastaa”. Voimme yhtyä psalmin sanomaan uuden vuoden alkaessa ja rukoilla: ”Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät!” Ps. 27:4.
Lasse Hertteli, vs. diakoni, Kiimingin seurakunta