Ylikiiminki

Kan­sal­lis­hen­ki­löi­ty­mä: Suomi-neito

Nai­nen Suo­men hen­ki­löi­ty­mä­nä esiin­tyi ensi ker­ran Ruot­sis­sa Kus­taa III:n hal­li­tus­kau­del­la 1775 mita­lis­sa, joka suun­ni­tel­tiin kunin­kaan Suo­mes­sa käyn­nin kun­niak­si. Sil­lä halut­tiin vih­doin koros­taa Suo­men mer­ki­tys­tä val­ta­kun­nas­sa ja sen tar­vit­se­mia uudis­tuk­sia. Kuvan seli­tys oli: ”Kunin­gas roo­ma­lai­ses­sa puvus­sa sylei­lee maas­sa ole­vaa Suo­mea, joka on nai­nen tor­nik­ruu­nu pää­sään.” Vaik­ka mita­li ei lyö­ty­nä toteu­tu­nut, se todis­taa Suo­men ase­man koros­tu­mis­ta Ruot­sin valtakunnassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Lapis­sa sodit­tiin 80 vuot­ta sitten

Vaik­ka eril­lis­rau­haan Neu­vos­to­lii­ton kans­sa oli pääs­ty, ja ase­le­po alkoi syys­kuun alus­sa 1944, rie­hui kah­dek­san­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Poh­jois-Suo­mes­sa vie­lä Lapin sota, Neu­vos­to­lii­ton val­von­ta­ko­mis­sion edel­lyt­tä­mä sak­sa­lais­ten aja­mi­nen pois Suo­men maaperältä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Pek­ka Ait­ta­kum­pu loik­kaa perussuomalaisiin

Kes­kus­tan kii­min­ki­läi­nen kan­san­edus­ta­ja Pek­ka Ait­ta­kum­pu loik­kaa perus­suo­ma­lai­siin. Asia tuli jul­ki lau­an­tai­na perus­suo­ma­lais­ten tilai­suu­des­sa Oulus­sa, kun puo­lu­een puheen­joh­ta­ja, val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Riik­ka Pur­ra ker­toi, että Ait­ta­kum­pu hakee jäse­nek­si perus­suo­ma­lais­ten eduskuntaryhmään.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Oulun kau­pun­gin talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sä vie­lä sorvattavaa

Oulun kau­pun­gin­hal­li­tus kokoon­tui talous­ar­vio­se­mi­naa­riin ja kokouk­seen Rova­nie­mel­le vii­me tors­tai­na ja per­jan­tai­na. Semi­naa­rin ja kokouk­sen ker­ro­taan suju­neen hyväs­sä yhteis­hen­ges­sä sii­tä huo­li­mat­ta, että talous­ar­vio­muu­tok­sia on teh­ty 46 kappaletta. 


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suo­men kansalliskirjailija

Alek­sis Kiveä (1834–1872) pide­tään, voi sanoa yksi­mie­li­ses­ti, Suo­men kan­sal­lis­kir­jai­li­ja­na. Tämä ase­ma perus­tuu eri­tyi­ses­ti hänen romaa­niin­sa Seit­se­män vel­jes­tä, jota sano­taan Suo­men kan­sal­lis­ro­maa­nik­si. Kivi oli kir­jai­li­ja­na ura­nuur­ta­ja, suo­ma­lai­sel­la kau­no­kir­jal­li­suu­del­la ei ennen hän­tä ollut juu­ri­kaan perin­tei­tä. Niin­pä Seit­se­män vel­jes­tä aloit­ti suo­ma­lai­sen romaa­nin his­to­rian, ja hänen näy­tel­män­sä, kirk­kaim­pa­na Num­mi­suu­ta­rit, loi­vat perus­tan suo­ma­lai­sel­le näytelmäkirjallisuudelle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Savu tuli­kin saaresta!

Ran­ta­poh­jas­ta 6.4.1978: Mies ker­toi­lee lää­kä­ril­le: – Voi­si­ko toh­to­ri antaa vas­taus­ta pul­maa­ni. Minus­ta kun tun­tuu, että olen hevo­nen. – No, onko kau­an­kin sil­tä tun­tu­nut? kysyy lää­kä­ri. – Var­sas­ta asti tie­ten­kin, vas­taa poti­las. A.M. Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Kol­man­nes nok­ka­ko­la­reis­ta tapah­tuu liuk­kail­la keleil­lä, ajo­neu­von hal­lin­nan voi menet­tää kun­nol­li­nen­kin kuljettaja

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) on teh­nyt tee­ma­ra­por­tin, jos­sa on tar­kas­tel­tu vuo­si­na 2018–2022 maan­teil­lä tapah­tu­nei­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sil­la tar­koi­te­taan vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tul­lei­den ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä, onnet­to­muu­det ovat tyy­pil­li­ses­ti niin sanot­tu­ja ”nok­ka­ko­la­rei­ta”.