Toimittajalta

Kan­nat­taa­ko sii­hen ja sen vai­ku­tuk­siin enää pala­ta? Onhan sii­tä jo aikaa tois­ta­kym­men­tä vuot­ta ja pal­jon on vet­tä vir­ran­nut Oulu‑, Ii- ja Kii­min­ki­jois­sa sen jäl­keen. Tar­koi­tan nyt Oulun seu­dun suur­ta kun­ta­lii­tos­ta vii­me vuo­si­kym­me­nen alku­puo­lel­la. Sitä moi­ti­taan yhä Hau­ki­pu­taal­la, Kii­min­gis­sä, Yli-Iis­sä ja jo aiem­min Ouluun liit­ty­nees­sä Yli­kii­min­gis­sä ja mik­sei Oulun­sa­los­sa­kin. Lii­tok­sen siu­nauk­sel­li­suut­ta on har­vem­pi ylis­tä­nyt – edes kan­ta­kir­jaou­lu­lais­ten suus­ta en ole sel­lais­ta kuullut.

Minut on kas­va­tet­tu kun­nioit­ta­maan jokais­ta ihmis­tä oma­na itse­nään. Punai­sen Ris­tin peri­aat­teet ovat nii­tä, joi­ta olen pitä­nyt tär­keä­nä ohje­nuo­ra­na koko elämäni…

Mil­le­ni­aa­lit ovat syn­ty­nyt vuo­sien 1981–1996 väli­se­nä aika­na ja kuu­lun myös itse kysei­seen poruk­kaan niin syn­ty­mä­vuo­te­ni kuin musiik­ki­ma­ku­ni perus­teel­la. Mei­dän mil­le­ni­aa­lien vah­vuus on näke­myk­se­ni mukaan se, että me emme tur­hia säi­käh­dä ja me pyrim­me kat­so­maan eteenpäin.

Sii­tä tie­tää, että kevät on tul­lut ja kesä on ihan nur­kan taka­na, kun nas­ta­ren­kaat eivät enää rapi­se ja joil­la­kin kul­jet­ta­jil­la alkaa olla kaa­su­jal­ka var­sin painava. 

Suu­rin osa meis­tä sei­laa elä­mäs­sään ja har­ras­tuk­sis­saan jos­sain kes­kin­ker­tai­suu­den ja kes­ki­mää­räi­syy­den lie­peil­lä. Onko sii­nä jotain huo­noa. Ei ole, vaik­ka joku jos­sain yrit­tää takoa meis­tä kai­kis­ta superihmisiä.