Toimittajalta

Vähän tämä nolot­taa­kin, mut­ta tämän tal­ven hiih­to­suo­ri­tuk­se­ni on jää­nyt kyl­lä kovin vaa­ti­mat­to­mak­si. Taka­na on vain 4 kilo­met­riä. Jos­kus olen yltä­nyt tuhan­teen hiih­to­ki­lo­met­riin tal­ven aika­na. Sel­lai­seen mää­rään ei ole tänä tal­ve­na enää mitään mahdollisuuksia.

Ensi vii­kon lopul­la tulee kulu­neek­si vuo­si sii­tä, kun Venä­jä hyök­kä­si Ukrai­naan. Moni meis­tä kysyy yhä, että mik­si. Jär­jel­lis­tä seli­tys­tä ei ole, jos asi­aa poh­tii län­si­mai­sen arvo­poh­jan kaut­ta. Itse asias­sa Venä­jän mat­kan var­rel­la muut­tu­vat perus­te­lut tun­tu­vat yhä harhaisemmilta.

Myös sitou­tu­mat­to­man pai­kal­lis­leh­den, kuten Ran­ta­poh­jan, suo­ra­nai­siin vel­vol­li­suuk­siin kuu­luu olla osa maan tär­kein­tä kan­san­val­lan tapah­tu­maa eli edus­kun­ta­vaa­le­ja. Leh­ti ei ole vaa­leis­sa toi­mi­ja, mut­ta rapor­toi­ja ja taus­to­jen ker­to­ja se on. Onkin ehkä syy­tä ker­toa muu­ta­mia asioi­ta, mihin aiom­me Ran­ta­poh­jas­sa keskittyä.

Toi­von, että jokai­nen lukio­lai­nen saa viet­tää yhtä mie­leen­pai­nu­vat ja iki­muis­toi­set juh­la­päi­vät, kuin itse aikoi­naan sain. Lukio on kovaa työ­tä, joten välie­tap­pien juh­lis­ta­mi­nen ennen var­si­nais­ta lak­kiais­päi­vää on täy­sin ansaittua.