Maanantaina tuntui aamusella vähän siltä, että kylmyys on hiipinyt pirttiin. Syksy kolkuttelee ovella, ulkona on aamuisin kuura maassa ja ihmiset rappaavat autojensa tuulilaseja.
Ei se turhaan ollut sellainen olo, että oli kylmä. Lämpömittari näytti sisälämpötilaksi 17,5 astetta. Piti päräyttää ilmalämpöpumppu päälle, hetken mietin jopa takan lämmittämistä. Samalla juolahti mieleeni, että onneksi taloa ei tarvitse ensisijaisesti lämmittää 1990-luvulla rakennetulla lattia- ja kattolämmöllä.
Tuntuu onnekkaalta, että saa asua talossa, jossa on kunnon kokoinen takka, joka pitää hyvin lämpönsä. Kun ei ole omia metsiä, niin polttopuut on meille tuonut jo pitkään iiläinen luottotoimittaja. Sähkön hinnan vaihtelua seuranneena olen ollut takasta entistä tyytyväisempi. Sama ajatus tulee mieleen, kun uutisissa kerrotaan pitkistä sähkökatkoista.
Tulisija- ja piippuyhdistys (TSY) on tuoreessa puulämmityskäyttötutkimuksessaan todennut että suomalaisten kotitalouksien puuvarastot muodostavat yhteensä noin 6,6 terawattitunnin lämpöreservin. Luku vastaa noin yhden ydinreaktorin vuosittaista energiantuottoa. Tämä määrä tuo yhdistyksen mukaan mukanaan huoltovarmuutta sekä joustoa infrastruktuuriin.
Taannoinen energiakriisi sai omakotitalojen asukkaat näkemään takkansa kokonaan uusi silmin. Aiemman tunnelmanluojan rooli muuttui olennaiseksi osaksi lämmitysjärjestelmää. TSY:n mukaan jopa 41 prosenttia omakotitalojen asukkaista ilmoitti käyttävänsä tulisijaa aiempaa enemmän, kun sähkön hinta pomppasi pilviin.
Tulevaan lämmityskauteen on ollut helppo varustautua jo kesäkauden mittaan. Puuvarasto on täynnä ja pakkaset saavat tulla. Jos Pekka Poudan ennustus lämpimästä talvesta osuu oikeaan, osa klapeista taitaa jäädä odottamaan seuraavaa talvea.



