Yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon Lou­ve-erä­mö­kit kut­su­vat hil­jen­ty­mään luon­non kes­kel­le ja palaa­maan het­kek­si yksin­ker­tai­sem­paan elämänrytmiin

Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon elä­mäs­sä tuli vai­he, joka pakot­ti pysäh­ty­mään. Kuor­mit­ta­van työn lisäk­si myös fyy­si­set vai­vat sai­vat hänet tar­kas­te­le­maan elä­män­ta­paan­sa uudel­la taval­la. Sil­loin hän ymmär­si, ettei tasa­pai­no löy­dy pake­ne­mal­la itse­ään tai olo­suh­tei­taan, vaan ennen kaik­kea pysähtymällä. 

Nyt Kois­ti­na­ho halu­aa tar­jo­ta saman­lais­ta itsen­sä äärel­le pysäh­ty­mis­tä uuden­lai­sen majoi­tus­pal­ve­lun, Lou­ve-erä­mök­kien avulla. 

– On tot­ta, että jos­kus täy­tyy läh­teä kau­as näh­däk­seen lähel­le. Kuor­mit­ta­van elä­män­ti­lan­teen myö­tä kui­ten­kin huo­ma­sin, ettei­vät haas­teet rat­kea sil­lä, että käyn vii­kon ulko­mail­la. Sen sijaan taval­li­sen arjen täy­tyy olla riit­tä­vän palaut­ta­vaa, Kois­ti­na­ho ajattelee.

Tämä aja­tus on myös Lou­ve-erä­mök­kien taus­tal­la. Kii­min­ki­joen var­rel­le raken­ne­tut hir­si­mö­kit tar­joa­vat kävi­jäl­leen yksin­ker­tai­sen ja har­mo­ni­sen tilan, jos­sa rau­hoit­tua oman mie­len sekä ympä­röi­vän luon­non äärelle.

– Säh­köt­tö­mät ja vedet­tö­mät mökit ovat ihmi­sil­le, jot­ka naut­ti­vat yksin­ker­tai­suu­des­ta. Luu­len, että juu­ri sel­lais­ta paik­kaa monet meis­tä kai­paa­vat kii­rei­sen arjen vastapainoksi.

Kois­ti­na­ho kävi kat­so­mas­sa Yli­kii­min­gis­sä sijait­se­via tont­te­ja jo vuo­sia sit­ten, mut­ta mök­ki­haa­veet siir­tyi­vät tuon­nem­mak­si. Mut­ta kun Kois­ti­na­ho myö­hem­min huo­ma­si, kuin­ka niu­kas­ti varat­ta­via erä­hen­ki­siä majoi­tuk­sia Oulus­sa on tar­jol­la, hänes­tä alkoi tun­tua suo­ras­taan vel­vol­li­suu­del­ta luo­da sel­lai­nen itse. 

Vuo­si sit­ten Kois­ti­na­ho vii­mein osti muu­ta­man tuhan­nen neliön kokoi­set ton­tit, joil­le Lou­ve-erä­mök­kien raken­ta­mi­nen kesä­kuus­sa aloitettiin.

Noin 50 neliön kokoi­sis­sa mökeis­sä on suu­ret joel­le päin avau­tu­vat ikku­nat, puu­läm­mit­tei­nen kamii­na, sau­na ja pel­kis­tet­ty, mut­ta viih­tyi­sä sisus­tus. Kois­ti­na­ho on halun­nut panos­taa mök­kien ulko­nä­köön sekä ulkoa että sisäl­tä, sil­lä esteet­ti­syys ja visu­aa­li­suus ovat hänel­le tär­kei­tä asioita.

– Kai­ken kes­kiös­sä on kui­ten­kin luon­non­mu­kai­suus. Mökeis­sä ei esi­mer­kik­si ole lain­kaan säh­kö­lait­tei­ta eikä kel­lo­ja, jot­ta vie­rai­li­ja saa ker­ran­kin kuul­la aidon hil­jai­suu­den ja elää luon­non ryt­mis­sä, Kois­ti­na­ho kuvaa.

Luon­nos­sa samoi­lu kuu­luu myös Kois­ti­na­hon arki­ru­tii­nei­hin. Kau­ko­mat­ko­jen sijaan hän valit­see mie­luum­min ret­ken lähi­met­sään tai vael­lus­reis­sun erämaahan. 

– Olen yöpy­nyt usein poh­joi­ses­sa erä­käm­pil­lä ja rakas­tan nii­den korut­to­muut­ta. Vaik­ka tyk­kään kovas­ti Lapis­ta, lii­an usein unoh­dam­me, että kau­neut­ta ja palau­tu­mi­sen paik­ko­ja löy­tyy lähem­pää­kin, kuten vaik­ka tääl­tä Yli­kii­min­gis­tä, Kois­ti­na­ho muistuttaa.

Mökit ovat varat­ta­vis­sa ympä­ri vuo­den. Kois­ti­na­hon haa­vee­na oli­si tule­vai­suu­des­sa jär­jes­tää niis­sä myös mata­lan kyn­nyk­sen viikonloppuretriittejä.

– Elä­mä on nyky­ään mel­ko yksi­lö­kes­keis­tä, kuu­lu­mi­set ker­ro­taan ennem­min somes­sa seu­raa­jil­le kuin lähei­sil­le. Se on lopul­ta etään­nyt­tä­nyt mei­tä toi­sis­tam­me. Haluai­sin lisä­tä ret­riit­tien kaut­ta yhtei­söl­li­syyt­tä ja ihmis­ten väli­siä koh­taa­mi­sia. Halu­tes­saan siel­lä voi­si viet­tää vii­kon­lo­pun myös ihan hil­jaa, Kois­ti­na­ho suunnittelee.

Kois­ti­na­ho jäi täy­si­päi­väi­sek­si yrit­tä­jäk­si kol­mi­sen vuot­ta sit­ten. Amma­til­taan hän on yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ri sekä valo­ku­vaa­ja, mut­ta nii­den lisäk­si Kois­ti­na­ho on opis­kel­lut myös huo­mat­ta­van mää­rän mui­ta opin­to­ja. Hän on muun muas­sa lyhyt­te­ra­peut­ti, nep­sy- ja tun­ne­tai­to­val­men­ta­ja, TRE-ohjaa­ja sekä ener­gia­hoi­ta­ja. Kois­ti­na­ho tar­jo­aa myös sosi­aa­li­puo­len palveluita. 

– Kai­kis­ta tär­kein elä­mä­ni roo­li on kui­ten­kin äitiys. Vii­des­tä lap­ses­ta enää yksi asuu koto­na, mut­ta yhteyt­tä pide­tään. Las­ten kas­va­mi­sen myö­tä elä­mää­ni on tul­lut kui­ten­kin enem­män aikaa ja tilaa luo­vuu­del­le sekä ideoi­den toteut­ta­mi­sel­le, Kois­ti­na­ho kertoo.

Luon­teel­taan Kois­ti­na­ho kokee ole­van­sa spon­taa­ni, ennak­ko­luu­lo­ton ja intui­tii­vi­ses­ti elä­vä ihmi­nen. Erä­mök­kien nimi, Lou­ve, tuli Kois­ti­na­hon mie­leen met­sä­po­lul­la, ja vas­ta myö­hem­min hän sai tie­tää sen tar­koit­ta­van rans­kak­si naa­ras­sut­ta. Itse­näi­nen ja herk­kä­vais­toi­nen eläin myös kuvaa hän­tä ihmisenä.

Kois­ti­na­ho uskoo, että vas­tauk­set elä­män suu­riin ja pie­niin kysy­myk­siin löy­ty­vät ihmi­ses­tä itses­tään. Oli kyse sit­ten erä­mö­keis­tä, val­men­nuk­sis­ta tai mis­tä tahan­sa Kois­ti­na­hon tar­joa­mis­ta pal­ve­luis­ta, mer­ki­tyk­sel­li­sin­tä hänen työs­sään on ihmis­ten kohtaaminen.