Viime viikolla IT-turvallisuusmaailmassa jyrisi, kun ohjelmointikieli PHP:sta, johon pohjautuu muuten liki 70% internetin verkkosivuista, löydettiin kaksi suurta haavoittuvuutta. Nämä tietoturvallisuusongelmat olivat sen verran suuria, että jopa valtion omia verkkosivuja jouduttiin ajamaan alas. Mistään väärinkäytöstä tai murroista ei ollut merkkejä, mutta sivustot ajettiin alas siksi aikaa, että tietoturvapäivitykset saatiin valmiiksi.
Miten otsikossa mainitsemani tekoäly tähän sitten liittyy? Kyseiset haavoittuvuudet löydettiin kehittyneiden tekoälymallien avulla.
Yle uutisoi 22. lokakuuta, että haavoittuvuudet olivat 14 vuotta vanhoja. Ylen mukaan niitä ei pidetty vakavina, kunnes tekoälyn avulla löydettiin keino käyttää niitä hyväksi.
Onneksemme nämä haavoittuvuudet löydettiin hyväntahtoisten toimijoiden toimesta, ja sivustot ovat nyt entistä turvallisempia.
Sitä ei siis missään nimessä pysty kiistämään, että hyvään käytettynä tekoälyllä on paikkansa maailmassamme.
Toivoisin kuitenkin, että tekoälyä kohtaan oltaisiin ainakin vähän skeptisempiä. Entä jos nämä PHP:n haavoittuvuudet olisi löydetty jonkin pahantahtoisen toimijan toimesta, eikä sitä olisi tehty julkiseksi tiedoksi?
Jos miettii sitä, että valtion tason verkkosivut on pitänyt turvallisuussyistä sammuttaa, niin pahansuopa taho olisi voinut päästä käsiksi äärimmäisen arvokkaisiin ja arkaluontoisiinkin tietoihin.
Tekoälyn kehittäminen ei tule loppumaan. Kilpailu seuraavasta suuresta läpimurrosta käy kiivaana. Tekoäly ei ole mikään omatoiminen hyvän- tai pahantahtoinen toimija. Meillä ihmisillä on valtava vastuu siitä, miten ja mihin aiomme käyttää sitä.
Uskon, että tulemme kokemaan erittäin vaihderikkaan aikakauden, jossa tekoälyn avulla luotuja tai paljastettuja uhkia myös torjutaan tekoälyllä.
Joni Nalli
joni.nalli@rantapohja.fi


