Ajankohtaista

Mah­dol­li­siin säh­kö­kat­koi­hin on varau­dut­ta­va jo nyt – Suun­ni­tel­luis­ta säh­kö­kat­kois­ta ei vält­tä­mät­tä ilmoi­te­ta etukäteen

Jos Olki­luo­to 3:n tuo­tan­to ei pyö­räh­dä kun­nol­la käyn­tiin, on erit­täin toden­nä­köis­tä, että tule­va­na tal­ve­na jou­du­taan tur­vau­tu­maan suun­ni­tel­tui­hin kah­den tun­nin säh­kö­kat­koi­hin, jot­ta säh­kö­verk­ko saa­daan pysy­mään vakaa­na. Näin usko­vat myös Iin Ener­gian toi­mi­tus­joh­ta­ja Kari Kuuse­la, ver­kos­to­pääl­lik­kö Jou­ni Perä­lä sekä Hau­ki­pu­taan Säh­kö­osuus­kun­nan Juha Sipo­la. Lisäk­si tilan­tee­seen vai­kut­ta­vat eri­tyi­sen se, tulee­ko tal­vel­la pit­kiä, tuu­let­to­mia pak­kas­jak­so­ja. Myös muun muas­sa Nor­jan vesi­ti­lan­ne antaa oman maus­teen­sa sähkömarkkinoihin.

Lue lisää

Iin ener­gia poh­tii säh­kön­hin­nan nostamista

Iin Ener­gia nos­ti loka­kuun alus­sa säh­kön­hin­to­jaan. Seu­raa­vas­ta mah­dol­li­ses­ta koro­tuk­ses­ta pää­te­tään mar­ras­kuun lop­puun men­nes­sä. Täl­lä het­kel­lä Iin Ener­gia myy säh­köä asiak­kail­leen noin 15 sen­tin kilowat­ti­tun­ti­hin­taan, joka on täl­lä het­kel­lä edul­li­sim­mas­ta pääs­tä maas­sam­me. Iin Ener­gia myy säh­köä vain Iin kun­nan alueelle.

Lue lisää

Tur­ve­mö­kin pojas­ta menes­ty­jäk­si – Mau­no Sar­via­ho muis­te­lee elä­mään­sä Reki-Vesa­las­sa “huu­to­lais­poi­ka­na”

Jumi­las­sa, Reki­ky­län van­haa kou­lua vas­ta­pää­tä, asui 1946 vuo­des­ta alkaen “huu­to­lais­poi­ka”, Mau­no Sar­via­ho eli Jumi­lan Ant­ti. Eri­koi­set eväät elä­mään­sä saa­nut Sar­via­ho otet­tiin Jumi­laan Jaak­ko ja Ellen Pel­ko­sen kas­vat­ti­po­jak­si, kun mui­ta haluk­kai­ta ei ilmen­nyt, ja Jaak­ko Pel­ko­nen sosi­aa­li­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja­na koki sen velvollisuudekseen.


Kuu­kau­den esi­ne: Ploo­tu­lauk­ku ja plooturaha

Suo­ma­lai­nen kan­sa­tie­tei­li­jä U.T. Sire­lius esit­te­lee teok­ses­saan, Suo­men kan­san­omais­ta kult­tuu­ria, (1919) lai­hia­lai­sen nah­ka­lau­kun ja nime­ää sen raha­sä­kik­si, jol­la ennen on kan­net­tu ploo­tu­ra­ho­ja. Nyt esi­tel­tä­vä esi­ne on täs­mäl­leen saman­lai­nen. Lau­kun toi­ses­sa kuve­kap­pa­lees­sa on rak­sit, jois­ta vii­lek­keet juok­se­vat leu­ka­lui­den päis­sä ole­vien rei­kien läpi ja yhty­vät toi­siin­sa vas­tak­kai­sil­la puo­lil­la. Lauk­ku on varus­tet­tu poron­sar­ves­ta teh­dyil­lä suu­kap­pa­leil­la ns. leu­ka­luil­la. Täl­lai­set lau­kut oli­vat aikoi­naan ylei­siä Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja koko län­si­ran­ni­kol­la aina Turun tie­noil­le saakka.