Oulu jul­kai­see Mun Oulu-leh­teä. Jot­kut ovat muka anta­neet sil­le “kuu­man nimen” jos­sa on kak­si kie­li­vir­het­tä – Mun ja Oulu. Pitäi­si olla Minun Oulu­ni, jos­sa toki sana minun on tur­ha, Oulu­ni sisäl­tää jo kak­si sanaa. Oulum­me on ehkä parem­pi, mei­tä omis­ta­jia on monta!

Demo­kra­tia kape­nee koko ajan ja omis­tus­ten myö­tä pää­tös­val­ta siir­tyy kv-kapi­ta­lis­teil­le. Ennen meil­lä Hau­ki­pu­taal­la oli vain Hau­ki­pu­taan Säh­kö­osuus­kun­ta, jon­ka hin­noit­te­luun saa­toim­me täy­sin luottaa.

Sota on sot­ke­mas­sa aivan kon­kreet­ti­ses­ti elä­määm­me säh­kön hin­nan nousun myö­tä. Meil­le kui­ten­kin myy­dään säh­kö­au­to­ja, säh­kö­pyö­riä ja säh­kö­pot­ku­lau­to­ja. Monet kodin­ko­neet toi­mi­vat säh­köl­lä, säh­kö­hel­la luon­nol­li­ses­ti toi­mii sähköllä.

Kii­tok­set iha­nal­le Joki­ky­län mai­to­lai­tu­rin tytölle :)

Aasi sanoi tii­ke­ril­le: – Ruo­ho on sinis­tä. Tii­ke­ri vas­ta­si: – Ei, ruo­ho on vihreää.

Kyl­lä on Iis­sä mal­lil­laan hom­mat ener­gian­tuo­tan­non suh­teen. Tuu­li­myl­ly­jä joka pai­kas­sa ja joki padot­tu. 10-ker­tai­nen säh­kön yli­tuo­tan­to asuk­kai­siin näh­den. Ei vaan saa­da niis­tä tuu­li­myl­lyis­tä tip­paa­kaan säh­köä. Hin­ta on kyl­lä kal­lis­tu­nut kovas­ti ja luon­to pilat­tu. Lisää tuu­li­voi­maa suun­nit­teil­la 4‑tieltä lähes Maa­lis­maa­han asti Jak­ku­ky­län takamettiin.

Onko­han kaik­ki les­ket hake­neet les­ke­ne­lä­ket­tä? Saa edes­men­neen eläkelaitokselta.

Hoi­toa­lan asian­tun­ti­jat sano­vat yksi­mie­li­ses­ti, että ihmi­sil­lä pitää olla mui­den ihmis­ten seu­raa, eikä pidä istua lii­kaa sekä tie­tää liik­keen ole­van lää­ket­tä. Tämän kir­joit­ta­ja on samaa miel­tä, mut­ta istun sil­ti usein var­sin­kin tie­to­ko­net­ta napu­tel­len, tele­vi­sio­ta kat­sel­len tai lukien. 

En voi ymmär­tää, mik­si Hau­ki­pu­taal­la katu­jen vihe­ra­lu­eet ovat ihan ruo­kot­to­mas­sa kun­nos­sa. Nii­tä ei pera­ta, eikä niis­tä huolehdita. 

Nimi­merk­ki (16.8) ”Kaik­ki heti mul­le tän­ne” on sitä miel­tä, että hyl­kei­den pitää saa­da olla joel­la. Hyl­keet eivät ole syyl­li­siä, kalas­ta­jat ja muut ovat. Nimi­merk­ki ei ansait­si­si vas­taus­ta. Kom­men­toin kui­ten­kin, sil­lä hyl­je­suo­je­li­jat tun­tu­vat ole­van laa­jas­ti tätä miel­tä. Vai olen­ko itse vää­räs­sä suo­je­li­jois­ta ja vih­reis­tä. Toi­von suo­je­li­joi­den ja vih­rei­den vas­taa­van, omal­la nimel­lään: ”ovat­ko hyl­keet jokia­lueil­la vaa­rak­si vaellussiikakannoille?” 

Mik­si nykyih­mi­sel­lä pitää joka het­ki olla kalen­te­roi­tua ja aika­tau­lu­tet­tua? Emme­kö kes­tä het­keä­kään tyl­syy­del­le, jol­loin pysäh­tyä, kes­kit­tyä ja poh­dis­kel­la? Kän­nyk­kä kädes­sä, ruu­tu sil­mis­sä, napit kor­vis­sa aamus­ta iltaan ja yöhön­kin. Suu­ri vaa­ra sumen­tu­mi­seen, uupu­muk­seen vähi­tel­len. Oli­si­ko aika herä­tä, ettei val­lan masen­nus valtaa.