Kolumnit

Vie­täm­me per­jan­tai­na Suo­men itse­näi­syy­den 107-vuo­tis­ta juh­laa. Vuo­siin on mah­tu­nut sotia, sota­kor­vauk­sia, teol­lis­tu­mis­ta, vau­ras­tu­mis­ta ja lukui­sia krii­se­jä. Pie­nen kan­sa­kun­nan lujuus löy­tyy yhte­näi­syy­des­tä. Asiois­ta, jois­ta olem­me samaa miel­tä, luo­tam­me ja kun­nioi­tam­me toi­siam­me. Teem­me tule­vai­suut­ta yhdessä.

Aivan aluk­si haluan tode­ta, että Ran­ta­poh­jan alu­eel­la kuten koko Suo­mes­sa val­lit­see rau­ha. Kyse on vie­lä­pä posi­tii­vi­ses­ta rau­has­ta, sil­lä meil­lä on demo­kra­tia eli kan­san­val­ta. Näin ei ole kaik­kial­la ihmis­kun­nas­sa. Oslon rau­han­tut­ki­musins­ti­tuu­tin (PRIO) mukaan vii­me vuon­na 2023 oli val­tiol­li­sia, aseel­li­sia konflik­te­ja eni­ten sit­ten vuo­den 1946.

Ennen adven­tin­ai­kaa luo­daan sil­mäys vie­lä kirk­ko­vuo­den lop­puun, val­vo­mi­sen- ja tuo­mio­sun­nun­tain tun­nel­miin. Nämä pyhät puhu­vat Kris­tuk­sen paluus­ta ja vii­mei­ses­tä tuomiosta.

Syn­ty­vyy­den las­ku Suo­mes­sa on huo­les­tut­ta­vaa. Oulu ja Oulun seu­tu eivät ole huo­noim­mas­ta pääs­tä, mut­ta meil­lä­kin lap­sia syn­tyy yhä vähemmän.

Hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen kes­kei­nen tavoi­te on se, että ihmi­set saa­vat asuin­pai­kas­ta ja tulo­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta tas­a­puo­li­ses­ti ja oikeu­den­mu­kai­ses­ti sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja. Tuos­sa tavoit­tees­sa on kak­si koko uudis­tuk­sen kes­keis­tä kohtaa.

Oulus­sa ja sen lähia­lueil­la on mer­kit­tä­vä mää­rä suun­ni­tel­mia tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­ses­ta, mut­ta tämä kehi­tys herät­tää myös kysy­myk­siä aluei­den­käy­tön ja asuk­kai­den näkökulmasta.

Kuusi­kym­men­tä­lu­vun län­ne­ne­lo­ku­va Hyvät, pahat ja rumat lajit­te­lee ihmi­set kar­keal­la taval­la, kari­ka­tyy­rin omai­ses­ti. Onko ihmi­se­lo tosi elä­mäs­sä sivis­ty­neem­pää kuin val­ko­kan­kaal­la? Johan­nek­sen evan­ke­liu­miin on tal­len­net­tu maa­her­ra Pila­tuk­sen pal­jon puhu­vat sanat. Ne osoit­ta­vat hänen eteen­sä tuo­mit­ta­vak­si tuo­tuun Jee­suk­seen. ”Kat­so: ihmi­nen!” (Joh. 19:5). Tänä­kin päi­vä­nä syyt­tö­miä tuo­mi­taan ihmis­ten mie­li­val­lan tähden.

Val­tio sol­mii maan­käy­tön, asu­mi­sen ja lii­ken­teen (MAL) sopi­muk­sia kau­pun­ki­seu­tu­jen kans­sa. Sopi­muk­set tuke­vat kau­pun­ki­seu­tu­jen kas­vua, kehi­tys­tä ja lähia­luei­den saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Tavoit­tee­na on edis­tää toi­mi­vaa ja kes­tä­vää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta sekä liikennejärjestelmää.

Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja. Elä­män­ryt­mim­me on yhä kii­vaam­pi ja hel­pos­ti ihmi­sen arki muo­dos­tuu sel­viy­ty­mis­tais­te­luk­si päi­väs­tä toi­seen, eten­kin kal­tai­sel­le­ni, ruuh­ka­vuo­sia elä­väl­le, työs­sä käy­väl­le per­heen äidil­le. Niin tär­ke­ää kuin pysäh­ty­mi­nen onkin, saat­taa se olla hyvin vai­ke­aa sil­loin, kun ympä­ril­lä on jat­ku­vas­ti joku toi­nen ihmi­nen, joka vaa­tii osan­sa, tar­peen­sa ja huomionsa.

Taas tulee se aika vuo­des­ta, kun eri­tyi­ses­ti aamut ovat hir­ve­ää tais­te­lua. Sil­mät ris­tis­sä koko per­he laa­hus­taa hil­jai­suu­des­sa aamu­pa­la­pöy­tään. Töis­tä tai kou­lus­ta tul­les­sa tun­tuu, että voi­si ottaa pik­ku­päik­kä­rit tai aina­kin vaan vetää vil­tin nis­kaan ja käper­tyä sohvalle.