Kuivaniemi

Kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­sä­vel­tä­jä Jean Sibelius

Jean Sibe­lius on suo­ma­lai­nen myö­häis­ro­man­tii­kan ajan suo­ma­lai­sen tai­de­musii­kin sävel­tä­jä, epäi­le­mät­tä kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tuin ja arvos­te­tuin. Hänen kan­sal­lis­ro­mant­ti­nen, oman kan­san­sa myy­teis­tä, runou­des­ta, his­to­rias­ta ja luon­nos­ta ammen­ta­va musiik­kin­sa oli tär­keäs­sä osas­sa Suo­men kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin ja kan­sa­kun­nan muo­dos­tu­mi­ses­sa. Hänen musii­kil­laan oli mer­kit­tä­vä roo­li Suo­men itsenäistymisprosessissa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kun sota kul­ki Ran­ta­poh­jan alu­een läpi

Suo­men toi­nen maa­il­man­so­ta ei päät­ty­nyt­kään Neu­vos­to­lii­ton kans­sa sol­mit­tuun väli­rau­haan syk­syl­lä 1944. Yksi anka­rim­mis­ta rau­ha­neh­dois­ta oli se, että Suo­men oli pako­tet­ta­va Sak­san jou­kot pois Suo­mes­ta. Sak­san jouk­ko­ja oli poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa yli 200 000 miestä.

Lue lisää

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­voi­ma sisu

Sana sisu on joh­dos sanois­ta ’sisä’, ’sisus’,’sisällä ole­va’. Sanan tun­si jo Agrico­la, ja se esiin­tyy joh­dan­nai­si­neen suo­men mur­teis­sa. Sisu on siis voi­ma, joka syn­tyy ja nousee aivo­jen käs­kyt­tä­mä­nä ihmi­sen sisäl­tä, ihmi­sen sisäe­li­mis­tä, ”sisus­ka­luis­ta”. Elin­tär­kei­tä eli­miä ovat täs­sä sydän ja keuhkot.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Nyt tapah­tuu!

Ran­ta­poh­jas­ta 18.5.1978: Ennen van­haan oli talois­sa syl­ky­as­tiat ja niin­pä erään talon isän­tä toi kau­pun­gis­ta oikein ema­li­sen syl­ky­as­tian. Se lai­tet­tiin sopi­val­le pai­kal­le talos­sa käyt­töä var­ten. Ren­ki­poi­ka­kin sii­hen ohi­men­nen ruis­kaut­ti syl­jen. Isän­tä tämän huo­mat­tu­aan sanoi, että ren­gin kel­paa syl­käis­tä lat­tial­le. Astia on vie­rai­ta var­ten. A. K. Ii




Ves­kan muis­to­merk­ki sai katon suojakseen

Kui­va­joen­tien var­rel­la Ves­kas­sa sijait­se­va jää­kä­ri­liik­keen muis­to­merk­ki on pys­ty­tet­ty vuon­na 1957. Sen on suun­ni­tel­lut Väi­nö Sanak­se­na­ho ja muu­ran­nut pai­kal­leen Han­nes Paa­so. Muis­to­mer­kin pin­ta­ma­te­ri­aa­li­na ole­va Kuusa­mon liip­pa­ki­vi oli ehti­nyt vuo­sien saa­tos­sa rapis­tua pahoin samoin kuin muis­to­mer­kin jalusta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Lau­lu alkaa Haukiputaalta

Ran­ta­poh­jas­ta 11.5.1978: Suo­ma­lai­nen ukko läh­ti hevo­sel­la jäit­se Ruot­sin puo­lel­le, mut­ta kun oli jo aivan Ruot­sin ran­nal­la, puto­si hevo­nen jäi­hin. Ukol­le tuli hätä, kun ei osan­nut ruot­sia. Hän juok­si ran­nal­la ole­vaan taloon ja huusi: “Iha­haa blumb­sis!” B.V. Ii

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Top­pi­lan sata­ma täyt­tää 300 vuotta

Perä­me­ren ran­noil­la vie­te­tään tänä syk­sy­nä tär­kei­tä merk­ki­vuo­sia. Oulun-Tor­nion väy­lä on saa­vut­ta­nut 150 vuo­den iän ja Oulun Top­pi­lan sata­man 300-vuo­tis­päi­vää vie­te­tään 24. mar­ras­kuu­ta. Perä­me­ren Poo­kit ry ja Suo­men Majak­ka­seu­ra kut­su­vat kaik­ki juh­lis­ta­maan näi­tä mer­kit­tä­viä tapah­tu­mia kult­tuu­ri­ta­lo Val­veel­le Ouluun sun­nun­tai­na kel­lo 13.


Ran­ta­poh­ja sul­kee per­jan­tai­na klo 14

Ran­ta­poh­jan toi­mi­tus sekä pal­ve­lut sul­je­taan per­jan­tai­na 22.11.2024 klo 14 työn­te­ki­jöi­den yhtei­sö­ti­lai­suu­den vuok­si. Verk­ko­si­vu­jen kaut­ta toi­mi­vat digi­taa­li­set pal­ve­lut ovat käy­tös­sä nor­maa­lis­ti. Kaik­ki pal­ve­lut avau­tu­vat jäl­leen maa­nan­tai­na 25.11.2024 klo 8.30.