Kuivaniemi

650-vuo­ti­aan Iin historiaa

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le. Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

”Yksi­tyis­tei­den sil­to­jen kor­jaus­ra­hoi­tus turvattava”

Suo­men Tie­yh­dis­tys on erit­täin huo­les­tu­nut yksi­tyis­tei­den perus­kor­jausa­vus­tus­ten mää­rä­ra­ha­ti­lan­tees­ta. Usean hyvän vuo­den jäl­keen rahoi­tus­ta­so uhkaa pudo­ta enti­ses­tään 6,8 mil­joo­naan euroon ja las­kua parin vuo­den takai­ses­ta hui­pus­ta on liki 80 %. Nopeas­ti vaih­te­le­va rahoi­tus­ta­so vai­keut­taa alan suun­nit­te­li­joi­den ja ura­koit­si­joi­den toi­min­taa ja rahoi­tuk­sen lisään­tyes­sä hin­ta­ta­so nousee nopeas­ti teki­jä­pu­lan vuok­si. Kyse on yhdis­tyk­sen mukaan kor­jaus­ve­lan hal­lin­nas­ta ja ilman mää­rä­tie­toi­sia toi­mia kor­jaus­vel­ka uhkaa kas­vaa nopeam­min kuin sitä saa­daan rajattua.


Kui­va­nie­men vuo­den yrit­tä­jä­nä pal­kit­tiin Juha Nieminen

Kui­va­nie­men Yrit­tä­jät ry pal­kit­si sään­tö­mää­räi­ses­sä syys­ko­kouk­ses­saan vii­me vii­kon­lop­pu­na vuo­den yrit­tä­jä­nä Trak­to­riu­ra­koin­ti J. Nie­mi­sen. Vuo­des­ta 2012 yrit­tä­jän tiel­le läh­te­nyt Juha Nie­mi­nen ker­toi tun­nus­tuk­sen tuo­van lisää virtaa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.