Kuivaniemi

MTK Poh­jois-Suo­men uusi toi­min­nan­joh­ta­ja Jus­si Yli­ta­lo: Poh­joi­sen äänen on kuu­lut­ta­va vah­vas­ti päätöksenteossa

Maa- ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jain Kes­kus­lii­ton (MTK) Poh­­jois-Suo­­men toi­min­nan­joh­ta­ja­na aloit­taa 5. loka­kuu­ta tyr­nä­vä­läi­nen agro­lo­gi Jus­si Yli­ta­lo. Teh­tä­väs­sään hän vas­taa jär­jes­tön toi­min­nas­ta sekä…

Lue lisää

Toi­mit­ta­jal­ta: Oma leh­mä – tai auto – ojassa

Jos­kus aiko­ja sit­ten haas­tat­te­lin eräs­tä kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kaak­si mie­li­vää hen­ki­löä. Vaa­li­lu­paus tai oikeas­taan ‑tavoi­te oli kova. Pal­jon reis­sun pääl­lä ollut ehdo­ka­seh­do­kas halusi, että Nelos­tie muu­te­taan moot­to­ri­tiek­si koko mat­kal­taan. Sii­tä sai kyl­lä hyvän otsikon.

Lue lisää

Ensim­mäi­ses­tä Suo­mes­sa jär­jes­te­tys­tä kalot­tiot­te­lus­ta 80 vuot­ta, Ran­ta­poh­jan ensim­mäi­nen pää­toi­mit­ta­ja­kin oli muka­na kalottimittelöissä

Kalot­tiot­te­luil­la on rei­lut kah­dek­san­kym­men­vuo­ti­set perin­teet, sil­lä ensim­mäis­tä Norr­bot­te­nin pii­rin ja Poh­jois-Suo­men välis­tä ”pie­nois­maa­ot­te­lua” suun­ni­tel­tiin jo vuo­dek­si 1941. Sota sot­ki kui­ten­kin suun­ni­tel­mat ja ensim­mäi­nen kamp­pai­lu jär­jes­tet­tiin Bode­nis­sa hei­nä­kuun 28.–29. päi­vi­nä 1945. Kale­va kir­joit­ti 24.7.1945: ”Poh­jois-Suo­men jouk­kue valit­tu Poh­jois-Suo­men ja Norr­bot­te­nin väli­seen ylei­sur­hei­luot­te­luun.” Oulus­ta mat­kal­le läh­det­tiin per­jan­tai-ilta­na poh­joi­seen läh­te­väl­lä junalla.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Kan­sal­lis­pu­vut tuu­let­tui­vat museolla

Kui­va­nie­men koti­seu­tu­museol­la vii­me lau­an­tai­na jär­jes­tet­tyä kan­sal­lis­pu­ku­jen tuu­le­tus­päi­vää saa­tiin viet­tää yllät­tä­vän­kin hyväs­sä sääs­sä, sil­lä aamu­päi­vän sade siir­tyi juu­ri tapah­tu­man alkaes­sa toi­saal­le. Puku­jen­sa tuu­let­ta­jia oli pai­kal­le saa­pu­nut seit­se­män, joi­den jou­kos­sa oli perin­teis­ten kan­sal­lis­pu­ku­jen ohel­la kak­si fere­siä eli kar­ja­lai­sen orto­dok­si­nai­sen kan­san­pu­kua sekä yksi Aino-puvun nimel­lä tun­net­tu mui­nais­pu­vun muunnos.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Kivi­kau­del­le verk­ko­kau­pan kautta

Ran­ta­poh­jas­ta 16.10.1980: Opet­ta­ja kysyi pojal­ta kou­lus­sa: “Mikä on kor­kein Juma­lan luo­mis­ta?” Poi­ka vas­ta­si par­haan tie­tä­myk­sen­sä mukaan: “Kyl­lä se on var­mas­ti Kois­ti­lan Iso Mus­ta.” Naa­pu­ri-Kois­ti­lal­la, kun sat­tui ole­maan komea, iso­ko­koi­nen ja mus­ta ruu­na. F.H. Simo

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Rop­pis jär­jes­tet­tiin jäl­leen väli­vuo­den jäl­keen – uutuu­te­na las­ten fes­ta­ri NapeRoppis

Rop­pis teki vii­me vii­kon­lop­pu­na paluun Kui­va­nie­men Vatun­kiin väli­vuo­den jäl­keen. Aiem­piin vuo­siin ver­rat­tu­na fes­ta­ri on koke­nut hie­noi­sen uudis­tus­muu­tok­sen. Lau­an­tai­na jär­jes­te­tyn festarin.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Ensim­mäi­set sodan jäl­kei­set arvo­ki­sat pidet­tiin Oslon Bis­le­til­lä vuon­na 1946, Suo­mel­le perä­ti nel­jä Euroo­pan mestaruutta

Ylei­sur­hei­lun EM-kiso­jen jär­jes­tä­mi­nen oli aloi­tet­tu 1934 Tori­nos­ta ja toi­set pidet­ty 1938 Parii­sis­sa. Vuo­den 1942 kisat jäi­vät pitä­mät­tä maa­il­man­so­dan vuok­si. Nel­jä vuot­ta myö­hem­min, Oslon legen­daa­ri­nen Bis­let, sai jär­jes­tet­tä­väk­seen kol­man­net EM-kisat.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Onks Kau­noo näkyny?

Ran­ta­poh­jas­ta 18.9.1980: Pie­ni poi­ka meni isän­sä kans­sa kirk­koon ja he istui­vat tuo­ne­lan kuvan lähel­le. Poi­ka kat­soi kau­an kuvaa ja vii­mein kysyi isäl­tään, että mikä kuva tuo on. Isä selos­ti pojal­leen, mitä kuva tar­koit­ti. Poi­ka kat­se­li vie­lä tar­kem­min kuvaa ja vii­mein kysyi: “Onko­han tuol­la ket­tään mei­jän peräl­tä?” H.M. Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Vil­liin­nyt­tä­mi­nen moni­muo­tois­taa –WWF:n Ala vil­lik­si ‑kam­pan­jas­sa muka­na Poh­jois-Poh­jan­maal­ta noin 120 000 neliötä

Vil­liin­nyt­tä­mi­nen on luon­to­ka­don tor­jun­taa omas­sa lähiym­pä­ris­tös­sä. Vil­lil­lä piha­maal­la niit­ty­kas­vit saa­vat kukois­taa ja per­ho­set sekä kima­lai­set lennellä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus