Kaik­ki sai­si­vat olla kii­tol­li­sia, että on ruo­kaa mitä syö­dä. Se ei ole itses­tään sel­vää tulevaisuudessakaan.

Onko Ii lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta? Per­he­päi­vä­hoi­dol­le ei kysyn­tää – kyl­lä on, vaik­ka niin kun­nas­ta väi­te­tään. Miten tätä vaih­toeh­toa per­heel­lem­me ei aluk­si edes kun­nol­la tar­jot­tu? Paras mah­dol­li­nen vaih­toeh­to hoi­to­muo­to­na pie­nel­le lap­sel­le aje­taan ryti­näl­lä alas. Ammat­ti­tai­toi­set hoi­ta­jat hoi­ta­vat koto­naan tur­val­li­ses­ti ja laa­duk­kaas­ti. Lap­si sai­ras­taa vähem­män kuin isos­sa päi­vä­ko­ti ryh­mäs­sä. Onhan tuo näh­ty, kun siel­lä välil­lä ovat. Sen jäl­keen koko per­he taas sai­ras­taa, kun tau­dit tulee kotiin ja työs­sä­olos­ta tulee taas pois­sao­lo­ja. Päi­vä­ko­ti­paik­ka ei ole aina se paras vaih­toeh­to. Otta­kaa muut­kin per­heet kan­taa tähän usko­mat­to­maan päätökseen. 

Vii­ta­ten 16.9. Ran­ta­poh­jas­sa ollee­seen teks­ta­riin: Voi­ko Teat­te­ri­kuo­pal­la jär­jes­tää esi­tyk­siä niin, että voi­si lip­pu­ja ostaa myös ovel­ta? Pää­si­si netit­tö­mät­kin naut­ti­maan hyvis­tä esi­tyk­sis­tä. Nimi­mer­kil­lä Netitön.

Kävin Hau­ki­pu­taan ter­veys­kes­kuk­ses­sa hake­mas­sa rokot­teen influens­saa vas­taan. Oli­han lois­ta­vaa pal­ve­lua. Kii­tos molem­mil­le hoi­ta­jil­le niin roko­tuk­sen hoi­dos­ta, mikä hoi­tui todel­la ammat­ti­mai­ses­ti ja lyhyes­tä kes­kus­te­lu­het­kes­tä. Nope­aa ja hyvää pal­ve­lua mut­ta hoi­ta­jien arkea kuor­mit­taa jat­ku­va asioi­den ja vaa­ti­mus­ten lisää­mi­nen ja hen­ki­lös­tö­pu­la. Hoi­ta­jat ovat empaat­ti­sin työyh­tei­sö mitä maa pääl­lään kan­taa ja sik­si he eivät tur­has­ta vali­ta vaik­ka syy­tä var­mas­ti oli­si. Minä vie­lä kii­tän nöy­räs­ti tei­tä hoi­ta­jia. Kiitos.

Osal­la Iin kun­nan sivis­tys­puo­len hen­ki­lös­töä ovat muutosneuvottelut=yt-neuvottelut kii­vaas­ti nyt käyn­nis­sä. Nämä kos­ke­vat mm. per­he­päi­vä­hoi­ta­jia, kou­lun­käyn­nin ohjaa­jia, las­ten­hoi­ta­jia ja avus­ta­jia päi­vä­ko­deis­sa. Mut­ta koko Iin kun­nan­val­tuus­to läh­ti val­tuus­to­se­mi­naa­riin ensin Hel­sin­kiin kol­mek­si päi­väk­si ja koh­ta perään Rova­nie­mel­le kah­dek­si päi­väk­si. Siel­lä on reis­sat­tu, yövyt­ty, syö­ty ja juo­tu kun­nan rahoil­la. Mat­kat, hotel­lit, ruu­at ja muut ote­taan rei­lus­ti Iin kun­nan varois­ta ja lap­sia aut­ta­via työn­te­ki­jöi­tä vähen­ne­tään ja anne­taan kenkää. 

Sotien jäl­keen vie­tet­tiin koti­ky­läs­sä­ni Iin Ala­ran­nal­la Perä­me­ren ja Iijoen koh­taa­mis­pai­kas­sa upeal­la län­teen avau­tu­val­la kilo­met­rien pitui­sel­la hiek­ka­ran­nal­la Juhan­nusyön val­vo­jai­sia, johon keräy­tyi sadoit­tain juhlijoita.

Kou­lus­sa täy­tyi­si tar­jo­ta oppi­lail­le eväs­tä yli kol­men tun­nin päi­viin kou­lu­ruo­an lisäk­si. Kun kou­lu­ruo­ka ei mais­tu ja omia eväi­tä ei ole muka­na on han­ka­la kes­kit­tyä opis­ke­luun, kun vat­sa kurnii.