Vielä hinaajista
Tarkennus Pentti Utriaisen kirjoitukseen ”Neljäskin hinaaja” Rantapohja ‑lehdessä 12.3.2024.
Lue lisääTarkennus Pentti Utriaisen kirjoitukseen ”Neljäskin hinaaja” Rantapohja ‑lehdessä 12.3.2024.
Lue lisääTavallinen arkielämämme saattaa päältä päin katsoen näyttää päivästä toiseen hyvinkin samanlaiselta. Kuitenkin kun suuntaamme katsetta peräpeiliin, meiltä jokaiselta löytyy tietty menneisyys, jossa on sattunut ja tapahtunut. Hyviä ja vähän huonompia asioita. Yhteistä on vain se, että eletyssä elämässä niihin pitänyt sopeutua. Se lienee sitä elämän menoa.
Lue lisääHaukiputaan Eläkeläiset piti sääntömääräisen kevätkokouksen, jossa arvioitiin mennyttä vuotta ja suunnistettiin tulevaan. Kokouksen keskeisenä asiana oli Pohteen palvelujen saatavuus, pidettiin tärkeänä, että vähintään nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät Haukiputaalla. Viikoittain pidettävien torstaikerhoihin on osallistunut keskimäärin 40 jäsentä. Asialistoilla on ollut ajankohtaisia alustuksia koskien terveys- ja sosiaalitoimen muutoksia sekä pankkipalvelujen kehitystä sekä muita ajankohtaisia asioita.
Lue lisääEduskunnan täysistuntoa katsellessa en tunne suurta ylpeyttä. Lainsäädäntö on pielessä ja äänestäjän takuu hukassa. Kokoonpanoa katsellessa ja kuunnellessa on todettava, tässä on Suomen kansa pienoiskoossa.
Lue lisääOnko Oulu pyöräilykaupunki? Ainakaan Haukiputaalla pyöräteitä ei pidetä kunnossa. Kun huolintayhtiölle ilmoittaa, että pyörätiet ovat hyvin vaarallisen liukkaat, niin sieltä räkytetään vain vastaan.
Kellon kylä mainitaan paavin kirjeessä vuodelta 1488 Iin pitäjän anneksiseurakuntana. Se tarkoitti sitä, että Kellossa oli jo oma kirkko, mutta Iin seurakunnan papisto hoiti sitä ja piti siellä myös jumalanpalveluksia. Se merkitsi myös sitä, että Iin ja Limingan seurakuntien välisellä pitkällä rannikolla vain Kellossa kuultiin pitkään kirkonkellojen moukahtelu. Kirkonkelloista sai kylä nimen Kello. Oulun kaupunki sai kirkkonsa vasta perustamisensa jälkeen 1600-luvun alussa.
Eiköhän nuo Kuivaniemen jouluvalotkin joutaisi jo sammuttaa.
Kiiminkijoen sisäilmaongelmaisen koulun korvaavaa rakennusta on odotettu jo pitkään. SIKU-lautakunnassa ja yhdyskuntalautakunnassa asiaa on käsitelty v. 2021. Hankeselvityksen loppuraportti on yli kahden vuoden takaa, tammikuulta 2022.
Pudasjärven kaupunki osallistuu hankkeeseen, jonka tarkoituksena on pitää huolta Kiiminkijoen vesistöstä. Samaan aikaan se suunnittelee Hetekylän Aittovaaraan tuulivoimaa, jonka rakentaminen vaarantaa suojellun Kiiminkijoen vesistön. Tuulivoima-aluehan sijaitsee Kiiminkijoen valuma-alueella.
Haukiputtaan kirkonkylän kaupallinen keskus(ta) kellahtanut vuosien varrella epätasapainoon kirkon puolelle “vanhaa nelostietä”. Eikö toisen puolen keskeiselläkään paikalla olevat liiketilat tosiaan kelpaa enää kenellekään, kun tyhjillään tönöttävät?! ‑Hajattelija
Torstain 29.2. Rantapohjassa nro 17 oli kirjoitus Oulun hyvistä pyöräilyolosuhteista ja loistavasta pyöräilyverkostosta, joka ei pääty kaupungin rajoille. Se onkin osittain totta, mutta esimerkiksi Oulun pohjoispuolella on harmittavaa, että pyörätie päättyy Haukiputaalla Törmäntien risteykseen, ennen Martinniemen ja Asemantien valoristeystä.
Olen Itä-Suomen yliopiston maisteriohjelman opiskelija (ympäristöpolitiikka). Teen tällä hetkellä pro gradu ‑tutkielmaani, jonka aiheena on maanomistajien kokemukset ja asema tuulivoimahankkeiden esiselvitys- ja maanvuokrausvaiheessa.
Vastatkaa ihan rehellisesti ”hyvinvointialue” Pohde: Mitä on teidän mielestä laadukas hoito, palveluasuminen tai ”saattohoito”? Kuinka kaukana kotoa se on vielä inhimillistä toteuttaa?
Surffailin viikonloppuna muutaman kerran Ylikiimingin Vesalankylän ja Kiimingin Alakylän väliä. En kuitenkaan autolla, vaan Google mapsin avulla. Tutkin vielä Yli-Iin toisen sillan osan nykyistä sijoituspaikkaa. Täytyy nyt nöyrästi myöntää, että olen ollut kyseisen sillanosan sijoituspaikasta pahasti harhateillä.
Suomen apteekkiverkosto on hyvin kattava; vuoden 2023 tietojen mukaan meillä on 827 apteekkia, yksi apteekkipiste 6 800 asukasta kohden. Lääkelain 57 § velvoittaa farmaseutteja ja proviisoreita antamaan lääkeneuvontaa ja siten varmistamaan, että apteekista toimitettu lääke tulee asianmukaiseen ja turvalliseen käyttöön.
Iissä omakotitalossa asuva nelihenkinen keskituloinen perhe maksaa veroja 800 €, sähköstä 600€ ja vesimaksuja 600€ eli yhteensä 2000 € vuodessa enemmän kuin verrokkikunta Kempeleessä asuva vastaava perhe. Iin johtavat virkamiehet peräänkuuluttavat Iille veto-ja pitovoimaa, mutta tällaisella taksapolitiikalla sitä ei saada. Puheet ja teot eivät kulje samaa latua. Ii on kallis paikka asua!