Hyök­käyk­set toi­sen val­tion alu­eel­le eivät ole alka­neet ilman val­tioi­den pää­mies­ten tah­toa. Sen takia oli­si syy­tä aina mai­ni­ta sodan aiheut­ta­jat eikä käyt­tää vain sel­lai­sia löy­siä sana­muo­to­ja kuin ”sota syt­tyi”. Sotien syyt ovat vaih­del­leet tosi­asiois­ta val­hei­siin. Jäl­kim­mäi­ses­tä kak­si esi­merk­kiä: Ennen tal­vi­so­taa vuon­na 1939 Neu­vos­to­liit­to väit­ti, että Suo­men Mai­ni­las­ta oli ammut­tu val­ta­kun­nan­ra­jan yli, mikä ei pitä­nyt paik­kaan­sa, mut­ta näin saa­tiin syy tal­vi­so­taan. Aikai­sem­min 1700-luvul­la, kun Ruot­sin kunin­gas Kus­taa III ei lakien mukaan saa­nut aloit­taa hyök­käys­so­taa, hän puet­ti ruot­sa­lai­sia soti­lai­ta venä­läi­sik­si, jot­ka naa­mioi­vat vihol­li­sen tun­keu­tu­mi­sen. Tämä näy­tel­mä sai sodan käyn­tiin. Taval­li­ses­ti hyök­käys­so­dan motii­vi­na on alue­val­taus ja usein sii­nä on val­ta­kun­nal­le edul­li­sem­man rajan ottaminen.

Kau­nis kii­tos van­hus­ten­huol­to­yh­dis­tyk­sel­le Raa­hen teat­te­ri­ret­kes­tä. Jäi hyvä mieli.

Tän­ne ala­vil­le hal­la­mail­le on kulu­neen kesän aika­na vyö­ry­nyt har­vi­nai­nen hel­le­aal­to. Aurin­ko ei ole vain hymyil­lyt, vaan se on nau­ra­nut koko naa­mal­laan. Van­hat läm­pö­ti­laen­nä­tyk­set ovat pauk­ku­neet ja aurin­koi­set päi­vät seu­ran­neet toi­si­aan. Herä­tän­kin kysy­myk­sen, onko tämä nyt ollut sitä vuo­den paras­ta aikaa? Ei tar­vit­se rus­ke­tuk­sen peräs­sä mat­kus­taa Krei­kan saa­ris­toon. Väriä pin­taan saa pai­kal­li­sil­la ran­noil­la tai omal­la koti­pi­hal­laan. Ei siis pidä paik­kaan­sa van­ha väi­te, että Suo­men kesä on vain pelk­kää kärrykeliä. 

Kii­tos että näet posi­tii­vis­ta pie­nes­sä Ii-tut­kiel­mas­sa­ni (Ran­ta­poh­ja 27.6.2024) . Olen kir­joit­ta­nut Ran­ta­poh­jaan 1990-luvul­ta läh­tien Ran­ta­poh­jan alu­een pai­kan­ni­mis­tä ym. Jos teks­tei­hi­ni on muu­ta­man ker­ran vas­tat­tu, nii­hin on annet­tu omat eri tulkinnat.

Iin Kui­va­nie­mel­lä jär­jes­te­tään tule­va­na per­jan­tai­na ja lau­an­tai­na 19.–20. hei­nä­kuu­ta pitä­jä­mark­ki­nat. Tapah­tu­mas­sa täyt­tyy kak­si hyvien mark­ki­noi­den oleel­lis­ta teki­jää: on olta­va run­saas­ti mark­ki­na­kaup­piai­ta ja asiak­kail­le on jär­jes­tet­tä­vä viih­teel­lis­tä ohjel­maa. Kaik­ki mark­ki­noil­le tule­vat eivät tule etsi­mään ostet­ta­vaa, vaan tule­vat naut­ti­maan tunnelmasta.

Kii­tän Jou­ni Kale­vaa hänen kir­joi­tuk­ses­taan Iijoen nimes­tä Ran­ta­poh­jas­sa 11.7.2024. Se sai minut ajat­te­le­maan nimen syn­tyä ja alku­pe­rää vie­lä uudelleen.

Samaa Ran­ta­poh­jas­sa 9.7.2024 Mart­ti Jär­ve­län Vaa­ral­li­nen tie­o­suus Kes­kus­te­lem­me-pals­tal­la kir­joit­ta­mas­sa kir­joi­tuk­ses­sa kuvai­le­maa kaa­hai­lua tapah­tuu todel­la pal­jon myös Iijoen ete­lä­puo­lel­la. Hidas­teet ja tehok­kaam­pi lii­ken­ne­val­von­ta työ­lii­ken­teen aikaan ovat tar­peen. Mon­ta lii­ken­ne­val­von­ta­pyyn­töä on jo teh­ty, vali­tet­ta­vas­ti lai­hoin tulok­sin. Syy kii­reel­le ihme­tyt­tää; onko herä­tys­kel­lo rik­ki vai onko elä­mä huo­nos­ti arvostettua?

Piis­pam­me Juk­ka Kes­ki­ta­lo antoi var­sin posi­tii­vis­ta palau­tet­ta Iin seu­ra­kun­nan tilas­ta sekä piis­pan­tar­kas­tuk­sen lop­pu­lausun­nos­saan että 650-vuo­tis­juh­lan puheis­saan. Kehit­tä­mis­haas­teis­ta nos­tet­tiin esil­le mm. vapaa­eh­tois­toi­min­nan kehit­tä­mi­nen, juma­lan­pal­ve­luse­lä­män kehit­tä­mi­nen seu­ra­kun­tae­lä­män kes­kuk­se­na ja tule­vai­suus­työs­ken­te­lyn eli stra­te­gia­työs­ken­te­lyn aloit­ta­mi­nen ja mm. kiin­teis­tö­stra­te­gian lop­puun saat­ta­mi­nen ja ympä­ris­tö­diplo­min uusiminen.

Pro­fes­so­ri Jou­ko Vah­to­la on tun­nus­tet­tu nimis­tön­tut­ki­ja. Täy­sin maal­lik­ko­na roh­ke­nen esit­tää joi­ta­kin kriit­ti­siä näkö­koh­tia hänen näke­myk­siin­sä Iin (Iijoen) nimen syn­nys­tä (Ran­ta­poh­ja 30.5.2024).