Keskustelemme

Iin nimen alkuperä

Useis­sa kir­joi­tuk­sis­sa ja his­to­riois­sa on arvuu­tel­tu Iin nimen alku­pe­rää eri tavoil­la. Luin juu­ri teo­lo­gian apu­lai­sen, mais­te­ri Johan Bart­hol­di Ervas­tin kir­jan “Desc­rip­tio Lap­po­niae Kie­mien­sis eli Kemin-Lapin Kuvaus vuo­del­ta 1737”. Sii­nä Kemi nimen alku­pe­rää sel­vit­täes­sään hän kir­joit­taa Limin­gan ja Iin nimien alku­pe­räs­tä seu­raa­vas­ti (suo­ra lai­naus sivul­ta 50): “Kai­kil­le Lapin hei­mon men­nei­syy­den tun­ti­joil­le on ker­to­mus Iijoen nimes­tä tut­tu ja pide­tään sitä tote­na­kin, kos­ka ensim­mäi­si­nä kai­kis­ta on kak­si lap­pa­lais­ta saa­pu­nut Limin­gan ja Iin pitä­jiin, heis­tä toi­nen Lem­mi, toi­nen Iho tai Ijo nimi­nen, jois­ta nimis­tä sit­ten Limin­ka ja Ii ovat omal­la taval­laan joh­de­tut”. Osai­si­ko joku vas­ta­ta, lie­nee­kö tämä totta? 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Hal­li­tus tuho­aa perusterveydenhuollon

Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus (Kok, PS, Rkp, KD) päät­ti kehys­rii­hes­sään huh­ti­kuus­sa lak­kaut­taa leik­kaus­toi­min­nan Oulas­kan­kaan sai­raa­las­sa kevyt­tä päi­vä­ki­rur­gi­aa lukuun otta­mat­ta. Hal­li­tus päät­ti myös lak­kaut­taa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen päi­vys­tyk­sen Oulas­kan­kaan ja Raa­hen sai­raa­lois­sa. (Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön tie­do­te 16.4.2024: Kehys­rii­hes­tä rat­kai­su sai­raa­la­ver­kon tule­vai­suu­teen) Hal­li­tus päät­ti lak­kaut­taa myös Kemin sai­raa­lan kirur­gi­sen toi­min­nan vas­taa­vas­ti, sekä myös syn­ny­tyk­set Kemis­sä, jos­ta Lapin hyvin­voin­tia­lue on jo teh­nyt päätöksen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Ruot­sa­lai­sa­su­tus­ta Perä­me­ren alueella

Ruot­sa­lais­ten asu­tus Suo­mes­sa alkoi vai­heit­tain 1100–1300-luvun aika­na, kol­men eri ris­ti­ret­ken myö­tä­vai­ku­tuk­ses­ta. Ruot­sin kunin­gas­val­ta ja kato­li­nen kirk­ko toi­mi­vat näi­den Suo­meen teh­ty­jen val­loi­tus­ret­kien toi­meen­pa­ni­joi­na. Ruot­sa­lai­set siir­to­lai­set tuli­vat Suo­meen Keski-Ruotsista.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Vaa­lit ovat jo nur­kan takana

Het­ki sit­ten Suo­men kan­sa valit­si uuden tasa­val­lan pre­si­den­tin. Ja taas mer­kit­tä­vät vaa­lit ovat tulos­sa. 9. päi­vä kesä­kuu­ta on euro­par­la­ment­ti­vaa­lien äänes­tys­päi­vä. Ja jo sitä ennen, 29.5. –4.6. on Suo­mes­sa ennak­ko­ää­nes­tys. Siis aivan pian!

Lue lisää

Iijoen Tai­val­kos­ki

Ran­ta­poh­jan kylien talon­po­jat sel­vi­si­vät mat­kal­laan poh­joi­sil­le hau­ki­jär­vil­leen Iijoen ala­juok­sun kovis­ta kos­kis­ta kier­tä­mäl­lä ne Kii­min­ki­joen kaut­ta. Mut­ta hei­tä vas­taan tuli Iijoen kes­ki­juok­sul­la ehkä koko mat­kan tiu­kin kos­ki: Tai­val­kos­ki. Jyrk­kyy­ten­sä vuok­si kos­ki oli vuo­si­kym­me­niä mait­se kierrettävä. 


Tuo­re lakieh­do­tus leik­kai­si Iin lukion rahoitusta

Kesän 2023 hal­li­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukaan lukion rahoi­tuk­seen kuu­lu­va pien­ten lukioi­den lisä ”uudis­te­taan tuke­maan kou­lu­tuk­sen saa­vu­tet­ta­vuut­ta ja sivis­tyk­sel­lis­ten oikeuk­sien toteutumista”.


Päät­tä­jäl­tä: Iin Ener­gian hinnoittelusta

Kir­joi­tin vii­mek­si jou­lu­kuus­sa 2023 ener­gian hin­noit­te­lus­ta ja aihe on edel­leen ajan­koh­tai­nen, kun Iin Ener­gia nos­ti säh­kö­so­pi­mus­ten hin­to­ja ja samaan aikaan pörs­si­hin­nat ovat vaih­del­leet liki nol­las­ta kym­me­niin senttihin/kwh. Yhtiö esit­te­li toi­min­taan­sa, uut­ta stra­te­gi­aan­sa ja säh­kön hin­noit­te­lua Iin kun­nan­val­tuus­ton kokouk­ses­sa 15.4.2024. Kaik­ki eivät ole tie­tys­ti tuo­ta kokous­ta seu­ran­neet mut­ta asias­ta löy­tyy infor­maa­tio­ta Iin Ener­gian inter­net­si­vuil­ta koh­das­ta Sepin pals­ta / Säh­kö­mark­ki­nat muu­tok­sen kou­ris­sa, uhka vai mahdollisuus ? 


Teks­ta­rit

Six­ten Kork­man on tuo­nut esil­le his­to­ri­aan pereh­ty­mi­sen tär­keyt­tä. Suo­men pää­mis­te­ri­nä 1943–1944 toi­mi­nut Edwin Lin­ko­mies on muis­tel­mis­saan Vai­kea aika ker­to­nut kriit­ti­ses­tä näke­myk­ses­tään oikeis­ton ja lai­ta­oi­keis­ton kanssakäymisestä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Teks­ta­rit

Ei omak­si, mut­ta vuo­kral­le. Suo­mi voi­si tar­jo­ta Ruot­sil­le yhtä maa­kun­taa. Ruot­si voi­si toi­mia siel­lä Ruot­sin mal­lien mukaan. Jois­ta tulee mie­leen lis­ta­vaa­liit ja vaa­lien yhden­ai­kai­suus. Pal­kan­saa­jil­la voi­si olla tul­kin­ta etuoi­keus työ­eh­to­so­pi­muk­siin. Vuo­kral­la Suo­mi voi­si esim.lyhentää valtion 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus