Elämää 1950–1960-luvun maalaiskylällä Iissä
Lapsuuteni Iin Huoviskylän rantatörmällä on jättänyt monenmoista kultturellista muistijälkeä ja historiaa 50-–60-luvun kyläyhteisöstä.
Lue lisääLapsuuteni Iin Huoviskylän rantatörmällä on jättänyt monenmoista kultturellista muistijälkeä ja historiaa 50-–60-luvun kyläyhteisöstä.
Lue lisääOhoh..sano Iiläinen..kerranki järkevä valtuustoaloite…vuoro vuosin valittava Iiläinen, Isä tai Äiti. Turhaa noita vanhanpojan ja piian valintoja tehhään…eivät tiiä kasvatustyöstä höykäsen pölläystä…pehva ja maha vaan leviää.
Lue lisääAikuinen väki muistaa kirjailija Veijo Meren etenkin hänen romaaneistaan kuten Manillaköysi tai Jääkiekkoilijan kesä. Tuottelias Meri (1928–2015) kirjoitti myös omannäköisiään historiateoksia. Yksi niistä on nimeltään Huonot tiet, hyvät hevoset, joka käsittelee Suomen suurruhtinaskuntaa noin 1870-luvulle saakka.
Lue lisääElämme kirkkovuodessa paaston aikaa. Muistan kuinka oma isäni vietti sitä aina konkreettisesti mm. jättämällä punaisen lihan pois aterioiltaan. Itse olen tänä paastonaikana päättänyt karsia ruutuaikaa ja lisätä pitkiä kävelylenkkejä lähes joka päivälle. Kun kevättä enteilevä kirkas aurinko valaisee lenkkeilijän maisemaa, tuntuu kuin mielikin kirkastuisi pimeän ajan raskaista mietteistä.
Lue lisääVuodesta toiseen olen käynyt kertomassa viskareille ja eskareille muinaisesta Egyptistä ja vähän nykyisestäkin. Lapset tuntevat Tutankhamonin ja monta muuta asiaa muinaisesta kulttuurista.
Sota-aikana nuoriso kokoontui Iissä rautatieasemalle. Huvitukset olivat vähissä ja tanssit kielletty (paitsi siellä nurkassa). Heikkkotehoisten veturien vetämien junien lepokitkan voittamiseksi riitti ihmisvoima. Junan pukkaamiseen kelpasivat kaikki.
Kun Yle julkaisi helmikuussa laajan vertailun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Manner-Suomen kunnissa, moni meistä etsi heti oman kotikuntansa sijoituksen. Iin kohdalla sija 213 ei herätä riemua, mutta se ei myöskään kerro epäonnistumisesta.
Keväjärvi pohtii pääkirjoituksessaan, että pitäisikö kansa vaihtaa, kun se tulee niin kalliiksi. Eikös muutamat ole sitä mieltä, että väestön vaihto on jo meneillään. Ratkaisua menokehyksien paukkumiseen siitä tuskin on.
Toimeentulotukilain muutokset tulivat voimaan 1.2.2026. Tuen tasoa Orpon hallitus leikkaa kaikilta 2–3 % 1.3.2026 alkaen. Tämän viimesijaisen tuen leikkaus vaikuttaa suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin Suomessa. Pahimmillaan leikkaus voi olla jopa 50 %, jos esimerkiksi työkyvytön ei pysty menemään kokoaikatyön hakijaksi. On pakko kysyä, miksi Orpon ja Purran hallitus haluaa kurittaa kaikkein köyhimpiä ihmisiä ja esimerkiksi lapsiperheitä.
Lehtimedian seuraaminen ottaa leijonanosan aamuajastani. Sen mahdollistaa eläkkeellä olo. Vanhetessaan, heräsi kaipuu takaisin seudulle missä on syntynyt, viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. Uudenlainen kiinnostus syntymäkuntaani koskeviin asioihin ja tapahtumiin Pohjois-Pohjanmaalla, aina Lapin maakuntaa myöten.
Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi alkoi tammikuussa komeasti. Tehoviikonlopun tapahtumat levittäytyivät eri puolille kaupunkia, ja lumisateesta huolimatta ihmiset lähtivät liikkeelle sankoin joukoin.
95 vuotta (4.2.2026) on vain numeroita, kun katsoo ikinuorta Juneksen Ossia. Ossin jalka nousee keveästi, kuin nuorella miehellä. Hänellä on positiivinen asenne elämään. Musiikki on hänellä lähellä sydäntä.
Sosiaalista mediaa seuranneena en voi välttyä postauksilta, jotka liittyvät jotenkin ihmisen ulkonäköön. Internetissä tulee ja menee jatkuvasti erilaisia trendejä, jotka luovat paineita kenelle tahansa ihmiselle.
Vuosi 2026 on alkanut monissa Oulun reunakaupungin kylissä synkissä tunnelmissa. Kaupungin julkaisema palveluverkkoesitys uhkaa toistakymmentä lähi- ja kyläkoulua – kouluja, jotka ovat vuosikymmenten ajan pitäneet kylät elinvoimaisina. Nyt epävarmuus koskettaa paitsi lapsiperheitä myös kokonaisia kyläyhteisöjä.
Viime vuosien menestyksen – lue menestymättömyyden – perusteella Kärppien tunnusmusiikiksi sopisi nykyään Tommi Läntisen kappale Via Dolorosa kuin “nyrkki silmään”. Mikseipä maalilauluksikin, sen verran harvoin sitä joutuu enää nykyään kuuntelemaan. Leikki leikkinä, mutta vakavammin ottaen…mitenhän “isossa kuvassa” vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen petomaisesta menestysdynastiasta onkin koronan kurimuksesta kuoriutunut kuin pahainen pistepajatso, joka ei pääse pysyvämmin paremman pelaamisen ja pärjäämisen puolelle sitten millään?! Puheet B‑liigaan putoamisesta sarjamuutoksen jälkeen eivät ole ollenkaan liioiteltuja tällä trendillä, itseasiassa Kärpät kuuluisi sinne selvästi tulosten perusteella viimeisen 2 vuoden otannalla!
Meitä oli kolme sipulia amarylliksiä: valkoinen, punainen ja kerrottu vaaleanpunainen. Kukimme jouluna vuosi sitten. Pääsimme akvarellina kehyksiin ja kuvana korttiin. Kukkamme kuivuivat, varret kuihtuivat. Lehtiä toki kasvatimme.