Kah­dek­san päi­vää jou­lus­ta, jou­lun lap­si sai nimen Jee­sus ja sen ajan sää­dös­ten ja tavan mukaan hänet ympä­ri­lei­kat­tiin. Jee­suk­sen nimi oli ilmoi­tet­tu Marial­le jo ennen hänen ras­kaut­taan ja Joo­se­fil­le Marian ras­kau­den aika­na. Jee­sus tar­koit­taa: ”Her­ra on apu, Her­ra pelas­taa”. Kris­ti­tyt usko­vat, vain yksi nimi pelas­taa. Tämän nimen kaut­ta saam­me avun elä­mäs­sä ja kuolemassa.

”Kun­nia Juma­lal­le kor­keuk­sis­sa, maan pääl­lä rau­ha ihmis­ten kes­ken, joi­ta hän rakas­taa”, julis­ti­vat enke­lit jou­lue­van­ke­liu­mis­sa. Enke­lien ilmoi­tus tuli ensim­mäi­se­nä jou­lu­na­kin levot­to­man maa­il­man kes­kel­le. Sil­loin­kin oli vas­tak­kai­na­set­te­lua, sotia ja taisteluja.

Lop­pu­vuo­den kes­kel­le, sen pimeim­pään aikaan, koit­taa valo juh­lies­sam­me Her­ram­me ja Vapah­ta­jam-me Kris­tuk­sen syntymää. 

Kari Kuu­la on mie­les­tä­ni hie­nos­ti kir­joit­ta­nut sanoik­si sen, mik­si Juma­la syn­tyi ihmi­sek­si. Kuu­lan mukaan vain toi­sen ihmi­sen kans­sa voin pääs­tä todel­li­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen. Elot­to­man esi­neen kans­sa vuo­ro­vai­ku­tus on yksi­puo­lis­ta. Lem­mik­kie­läi­men kans­sa jo vähän enem­män. Toi­sen ihmi­sen kans­sa voin jakaa kui­ten­kin mel­kein mitä vain. Jee­sus syn­tyi ihmi­sek­si, jot­ta voim­me pääs­tä vuo­ro­vai­ku­tuk­seen hänen kanssaan. 

Voi­sin kir­joit­taa koro­nas­ta, hyvin­voin­tia­lue­vaa­leis­ta tai kun­ta­po­li­tii­kas­ta, mut­ta en kir­joi­ta. Niis­tä kir­joi­te­taan pal­jon ja ehdin kyl­lä kir­joit­taa niis­tä halu­tes­sa­ni myö­hem­min­kin. Sen sijaan jaan teil­le muis­ton, joka liit­tyy jou­lun aikaan 2003.

Muis­tan, kun lap­se­na olin 70-luvun alus­sa iso­van­hem­mil­la­ni hoi­dos­sa. Van­hem­pa­ni oli­vat työs­sä, ja sain olla tutus­sa ja tur­val­li­ses­sa pai­kas­sa hoi­dos­sa. Vart­tues­sa­ni kou­lui­käi­sek­si suun­ta­sin usein vii­kon­lo­puk­si iso­van­hem­pie­ni luok­se. Nuo­ruu­den ja aikui­suu­den koit­taes­sa yhteys säi­lyi koko iso­van­hem­pie­ni elin­kaa­ren ajan.

Maa­nan­tai­na saim­me Oulun talous­ar­vion 2022 ja ‑suun­ni­tel­ma 2023–2024 hyväk­syt­tyä. Pro­ses­si oli arva­ten­kin pit­kä ja usei­ta kokouk­sia vaa­ti­va sekä puo­luei­den väli­siä neu­vot­te­lu­ja vaa­ti­va kokonaisuus. 

Nel­jän­nen advent­ti­sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­ti ker­too tilan­tees­ta, jos­sa Joo­sef, Jee­suk­sen kas­vat­ti-isä on saa­nut tie­don sii­tä, että hänen kih­lat­tun­sa Maria odot­taa las­ta. Joo­sef tun­si pro­feet­ta Jesa­jan ennus­tuk­sen: ”Kat­so, neit­syt tulee ras­kaak­si ja syn­nyt­tää pojan, ja hänel­le anne­taan nimek­si Imma­nuel – se mer­kit­see: Juma­la on mei­dän kans­sam­me.” (Jes. 7:14).

Mum­mu oli maa­il­man kil­tein ihmi­nen. Hän tuki ja loh­dut­ti sitä, joka oli itse mokan­nut tai maa­il­ma oli heit­tä­nyt esteen tiel­le. Hän näyt­ti miten välit­tää aidos­ti lähei­sis­tään ja opet­ti osoit­ta­maan sen.

Kun­nan­val­tuus­ton kes­kei­sim­män työ­ka­lun, kun­ta­stra­te­gian, päi­vi­tys­työ käyn­nis­tyy Iis­sä heti alku­vuo­des­ta. Ker­ran val­tuus­to­kau­des­sa tar­kas­tet­ta­va asia­kir­ja näyt­tää suun­taa ja ohjaa kun­nan pää­tök­sen­te­koa, toi­min­taa ja talout­ta pit­käl­lä aikavälillä.