Kolumnit

Maa­il­ma on muut­tu­nut vajaan vuo­den aika­na mel­koi­ses­ti. Venä­jän oikeu­de­ton hyök­käys Ukrai­naan on vai­kut­ta­nut meil­lä Suo­mes­sa monin tavoin. Hin­to­jen nousu koet­te­lee kaik­kia suo­ma­lai­sia ja eri­tyi­ses­ti pienituloisia.

Vuo­si on taas vaih­tu­nut ja kat­se tule­vas­sa. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti en tee uuden­vuo­den lupauk­sia, mut­ta toi­veen kyl­lä esi­tin – edel­lis­tä ter­veem­mäs­tä vuo­des­ta. Se ei vali­tet­ta­vas­ti per­hee­ni osal­ta vie­lä toteu­tu­nut, vaan kuo­puk­sen kor­va­tu­leh­duk­sen hän­nät seu­ra­si­vat tähän­kin vuoteen. 

Jou­luai­ka alkaa olla päät­ty­mäs­sä. Tämän joh­dos­ta vie­täm­me loppiaista.

Tänään Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lue Poh­de on toi­mi­nut vii­si vuo­ro­kaut­ta tuot­taen meil­le kaik­ki tar­vit­se­mam­me sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lut perus- ja eri­kois­pal­ve­lui­den tasoil­la. Asiak­kaan näkö­kul­mas­ta mikään ei ole muut­tu­nut. Hakeu­dum­me enti­siin pal­ve­lu­pis­tei­siin ja soi­tam­me enti­siin pal­ve­lu­nu­me­roi­hin, myös yksi­tyis­ten tuot­ta­mat pal­ve­lut toi­mi­vat enti­sen tapaan.

Yleen­sä omal­la kolum­ni­vuo­rol­la­ni minul­la on ollut mie­les­sä aihe, jos­ta haluan jotain sanoa. Nyt vuo­den alus­sa tun­tuu­kin, että mitä­pä täs­sä enää mihin­kään sanoi­si mitään. Kaik­ki kli­seet vii­me vuo­den ras­kau­des­ta ja parem­man vuo­den toi­veis­ta on jo sanot­tu. Suu­ri osa meis­tä on teh­nyt uuden vuo­den lupauk­sia, jois­ta moni on jo rikot­tu. Nyt kadu­taan sitä, että tuli­kin julis­tet­tua ne somes­sa kaikille.