Ookko nää kuullu: Rapsuttelu rentouttaa
Rantapohjasta 21.8.1980: Maalaisisäntä herättelee renkiään hihkumalla: “Ylös ja äkkiä laiskuri, aurinko on jo noussut korkealle. Kun renki on työskennellyt muutaman.…..
Lue lisääRantapohjasta 21.8.1980: Maalaisisäntä herättelee renkiään hihkumalla: “Ylös ja äkkiä laiskuri, aurinko on jo noussut korkealle. Kun renki on työskennellyt muutaman.…..
Lue lisääEnnen oli kaikki paremmin, joku totesi. Jäin miettimään, oliko näin todella. Kukaan ei voinut soittaa tai viestitellä, ellei ollut kotona puhelimen ääressä istumassa. Loma oli lomaa, jolloin aivot saivat tehokkaammin lepoa. Ollapa takaisin kasarilla. Televisiossa näkyi vain muutama kanava, eivätkä tietokoneet tai älypuhelimet vieneet huomiota jatkuvasti.
Lue lisääKokenut kauppiaspariskunta Hanne ja Timo Similä palaa Haukiputaalle kehittämään paikallista ruokakauppaa yhdessä henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa.
Lue lisääRantapohjasta 31.7.1980: Vanha muori oli jo vuosia nostanut kansaneläkettä kuittaamalla sen puumerkillä, joka oli yksinkertainen risti. Kerran kuitenkin sattui niin, että muori hämmästytti virastossa kuittauksen vastaanottaneen virkailijan täydellisesti vetäisemällä ristinsä ympärille ympyrän. Tuttu virkailija hämmästeli moista tekoa ja kysyikin syytä muorilta. Muori vastasi kevyesti hymähtäen: “No se on nyt nähkääs niin, että minä höyrähdin vanhoilla päivilläni menemään naimisiin.” V.K. Haukipudas
Lue lisääRyhmä jääliläisiä 9. luokan oppilaita matkusti toukokuun lopulla luokkaretkelle Hampuriin. Meitä saattoi hieman jännittää, sillä perillä tulisi käyttää Saksaa ihan oikeassa kontekstissaan.
Jäälin Ratsastajat ry on järjestänyt vastaavaa kerhotoimintaa aiemminkin, mutta se käynnistyi tänä kesänä uudestaan pitkän tauon jälkeen.
Rantapohjasta 24.7.1980: Köyhään mökkipahaan tunkeutui eräänä yönä kutsumattomia vieraita. Talon isäntä heräsi kolinaan ja huuhteli: ”Kuka siellä?”. Vieras ei häkeltynyt.…..
Oululaisten verkkokauppapaketit ehtivät odottaa ulkoautomaateissa keskimäärin 24,7 tuntia, mikä vastaa suomalaisten kansallista keskiarvoa (24,6 h). Kaupungin sisällä erot ovat kuitenkin…
Kun Oulun kaupunki päätti osana palveluverkon karsimistaan luopua Jäälinmajan uimarannasta virallisena uimarantana, ei Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistyksessä jääty pyörittelemään peukaloita. Yhdistys otti yhteyttä kaupunkiin, ja tuon yhteydenoton seurauksena uimarannan käyttöoikeus siirtyy yhdistykselle. Alue pysyy jatkossakin yleisenä uima-alueena.
1960–1970-luvuilla kaupungistuneet suomalaiset hankkivat kerrostalokoteihinsa ja omakotitaloihinsa sohvakaluston kanssa samaan aikaan kirjahyllyn. Oli muutettu maalta kaupunkiin, oli hiukan vaurastuttu ja kirjahylly oli muun vaurastumisen lisäksi merkki siitä, että sivistyskin kiinnosti. Nykyäänhän kirjahyllyjä ei juuri enää hankita, vaan isompia televisioita.
Oulussa voi kesällä 2026 ansaita palkkioita hävittämällä haitallista vieraslajikasvia Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Jokainen voi osallistua jättipalsamin torjuntatyöhön lataamalla sovelluksen omaan älypuhelimeen ja lähtemällä luontoon. Peliin osallistuville on jaossa yhteensä 7000 euroa palkkioina.
Peli käynnistyy Oulussa maanantaina 29. kesäkuuta. Tehtävä tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin talkoisiin lähiluonnon hyväksi ja saada palkkioita tehdystä työstä.
Jättipalsami leviää nopeasti
18.6. ilmestyneessä Rantapohjassa kerrottiin K‑Supermarket Jäälin järjestämästä Avoimet kylät ‑tapahtumasta. Jutussa mainittiin virheellisesti kahvituksen järjestäjäksi Kiimingin Eläkeläiset ry. Kahvituksen järjesti…
Malkakatto eli tuohi-malkakatto on tuhansia vuosia vanha suomalainen vesikattotyyppi, jonka historia ulottuu jopa kivikaudelle saakka. Se rakennettiin täysin luonnonmateriaaleista, jotka saatiin läheisistä metsistä eikä kattotarpeet vaatineet edes paljon työstämistä. Vasta pärekattojen yleistyminen 1800-luvun puolivälin jälkeen syrjäytti sen maaseudun rakennuksissa.
Rantapohjasta 19.6.1980: Opettaja kysyi oppilailta, että mikä on ihmisen kallein asia. Eräs oppilaista vastasi: “En tiedä ihmisen kalleinta asiaa, mutta maanviljelijälle se on juhannussade.” K.T. Ii
Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa mustaliuskeita ja niiden ympäristövaikutuksia Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tutkimuksissa kerätään näytteitä maaperästä, turpeesta, kivistä, vesistä sekä järvi- ja purosedimenteistä. Lisäksi alueilla tehdään geofysiikan mittauksia.
Eino Matias Tiiro Iistä kuoli 28.5. Hän oli 88-vuotias.