Illin kir­kon­pen­kin har­ras kan­sa oli luke­nu Ran­ta­po­ho­jas­ta Iin kirk­ko­her­ran­vir­kaa hake­neit­ten haas­tat­te­lun. Väen ja pai­kan huo­mioon ottaen asias­ta käy­tiin vili­kas­ta kes­kus­te­lua. Äänes­ty­sin­toa tun­tui ole­van. Poruk­ka poh­ti, että lehen muk­kaan näyt­ti ole­van päte­vä kaksikko.

Kadon­neen mie­hen etsin­tä aiheut­ti polii­sin ja Raja­var­tio­lai­tok­sen yhtei­sen teh­tä­vän Iis­sä lau­an­tai­na. Iis­sä oli mies läh­te­nyt suol­le jo aamul­la ren­gas­ta­maan lin­tu­ja. Omai­set huo­les­tui­vat, kun mie­heen ei saa­tu enää ilta­päi­vän jäl­keen yhteyt­tä ja he soit­ti­vat asias­ta hätäkeskukseen.

Edel­lis­vii­kol­la Iin­juok­su­jen tun­nel­maa juh­lis­ti Hil­la­hul­lu I:n lah­ja Muka­van Pai­kan Wan­hal­lei­sän­näl­le. Her­käl­lä mie­lel­lä oltiin kir­kon­pen­kil­lä ja penk­ka­kat­so­mos­sa nyt­kin. Yli­ran­nan lau­la­va met­su­ri Esa Paka­sel­la oli muis­tis­sa vaki­tui­sen Illin vie­raan Oijär­ven emän­nän Hele­na Klaa­vu­nie­men muu­ta­man päi­vän pääs­tä ole­va syn­ty­mä­päi­vä. Esa jär­jes­ti ikään kuin synt­tä­ri-etkot Illin kir­kon­pen­kin äärel­lä. Yli­ran­nan gent­le­man luo­vut­ti Hele­nal­le kuk­ka­sen ja ja vähän suu­ta­kin makiaksi.