Ii
Lapissa sodittiin 80 vuotta sitten
Vaikka erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa oli päästy, ja aselepo alkoi syyskuun alussa 1944, riehui kahdeksankymmentä vuotta sitten Pohjois-Suomessa vielä Lapin sota, Neuvostoliiton valvontakomission edellyttämä saksalaisten ajaminen pois Suomen maaperältä.
Lue lisääPekka Aittakumpu loikkaa perussuomalaisiin
Keskustan kiiminkiläinen kansanedustaja Pekka Aittakumpu loikkaa perussuomalaisiin. Asia tuli julki lauantaina perussuomalaisten tilaisuudessa Oulussa, kun puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että Aittakumpu hakee jäseneksi perussuomalaisten eduskuntaryhmään.
Lue lisääPoisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Mauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Lue lisääPohjoisen rannikkoväyliä juhlitaan pitkin syksyä
Ensimmäinen Oulun ja Tornion välinen rannikkoväylä valmistui 150 vuotta sitten, vuonna 1874. Tätä merkkitapausta juhlistetaan Perämeren rannoilla syksyn mittaan. Juhlinta käynnistyy sunnuntaina 20. lokakuuta Kellon Nuorisoseuralla, kun Suomen Majakkaseura ja Perämeren Pookit ry järjestävät kaikille avoimen tilaisuuden. Myöhemmin syksyllä juhlitaan myös Oulun Toppilan sataman 300-vuotispäivää.
Savu tulikin saaresta!
Rantapohjasta 6.4.1978: Mies kertoilee lääkärille: – Voisiko tohtori antaa vastausta pulmaani. Minusta kun tuntuu, että olen hevonen. – No, onko kauankin siltä tuntunut? kysyy lääkäri. – Varsasta asti tietenkin, vastaa potilas. A.M. Haukipudas
Iissä kiinteistö- ja kunnallisveroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan
Suomen kansallissymbolit: Suomen kansalliskirjailija
Aleksis Kiveä (1834–1872) pidetään, voi sanoa yksimielisesti, Suomen kansalliskirjailijana. Tämä asema perustuu erityisesti hänen romaaniinsa Seitsemän veljestä, jota sanotaan Suomen kansallisromaaniksi. Kivi oli kirjailijana uranuurtaja, suomalaisella kaunokirjallisuudella ei ennen häntä ollut juurikaan perinteitä. Niinpä Seitsemän veljestä aloitti suomalaisen romaanin historian, ja hänen näytelmänsä, kirkkaimpana Nummisuutarit, loivat perustan suomalaiselle näytelmäkirjallisuudelle.
Vedyn runkoverkko tulee tulevaisuudessa halkomaan Rantapohjan aluetta
Vety on noussut keskiöön Euroopan ja Suomen ilmastotavoitteissa, sillä se tarjoaa valtavan potentiaalin puhtaan energian tuotannossa. Alueellisten ratkaisujen ja tuotantokohteiden osalta suunnitellaan jo vetyverkon reittejä ja rakennushankkeita. Tavoitteena on, että vetyverkon investointipäätös tehtäisiin vuonna 2026, ja vedyn siirtoinfrastruktuuria rakennettaisiin vuosien 2027–2030 aikana.
Iin kunnanvaltuustolle jätettiin viisi valtuustoaloitetta
Iin kunnanvaltuustolle jätettiin 23.9. pidetyssä kokouksessa viisi valtuustoaloitetta. Iin Keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen koskien Jakkukylän Siltakahvilan alueen kehittämisestä. Aloitteessa todetaan, että Jakkylän riippusillasta on tullut turistinähtävyys ja Siltakahvilassa vierailee myynnin ja työntekijöiden havaintojen perusteella kesäisin noin 10 000 vierasta. Allekirjoittaneet esittävät, että vuoden 2025 talousarvioon varataan alueen kehittämiseen määräraha ja Iin kunnan sekä Jakkukylän kyläyhdistyksen yhdessä laadittavat toimenpiteet toteutettaisiin keväällä 2025 ennen Siltakahvilan avaamista. Kioskirakennuksen omistaa Jakkukylän kyläyhdistys ry ja heistä alueen kiireellisimpiä kehittämistoimenpiteitä ovat Siltakahvilan sähköistäminen maakaapelilla jatkoroikan sijaan, pöytäkalustojen ja istumapaikkojen hankinta, katos sadesään varalle, vessan saaminen alueelle sekä markkinointiakin edistävä Jakkukylä-kyltin saaminen.