Pate­nie­men Saha­se­mi­naa­ri oli peruuntua

Tiis­tai­aa­mu­na vii­me vii­kol­la soi puhe­lin ja kuluu todel­li­nen pom­mi: Hon­ka­pirt­ti sul­je­taan, kaik­ki tapah­tu­mat peru­taan. Oulun Päi­vien ohjel­mas­sa oli­si vie­lä lau­an­tai­na 2.9. Pate­nie­mi-Seu­ran saha­se­mi­naa­ri ja 3.9. Hau­ki­pu­taan Työ­väen­näyt­tä­mön musi­kaa­li Lai­va on las­tat­tu. Pate­nie­mi-Seu­ra oli tuke­nut esi­tys­tä jakaen seit­se­män­sa­taa esi­tet­tä lähiym­pä­ris­töön ja lait­ta­nut ilmoi­tuk­set leh­tiin. Seu­ran puheen­joh­ta­ja Sep­po Barck panee toi­mek­si. Hän ottaa yhteyt­tä Oulun kau­pun­gin tila­pal­ve­luis­ta vas­taa­viin hen­ki­löi­hin. Lopul­ta jär­jen ääni voit­taa ja tilai­suu­det voi­daan pitää. Hon­ka­pirt­ti vaa­tii laa­jaa kor­jaus­ta ja on mah­dol­li­ses­ti kiin­ni pit­käl­le kevää­seen. Tosin myös väliai­kais­rat­kai­su­ja vie­lä mie­ti­tään, sil­lä yhtei­sö­ta­lol­la on pal­jon käyttäjiä.

Tois­ta ker­taa jär­jes­te­tyn Saha­se­mi­naa­rin tee­ma­na oli Meren­kul­kua Oulus­sa ja Pate­nie­mes­sä. Semi­naa­rin yhtey­teen suun­ni­tel­tua valo­ku­va­näyt­te­lyä ei luon­nol­li­ses­ti­kaan pys­ty­tet­ty, vaan se pää­tet­tiin siir­tää mar­ras­kuuk­si Hau­ki­pu­taan Jatu­liin. Mikä­li Hon­ka­pir­tin toi­min­ta syk­syl­lä jat­kuu, voi­daan se pys­tyt­tää syys­kuuk­si Hon­ka­pir­til­le­kin. Perin­tei­ses­sä kult­tuu­ri­ta­los­sa on aina ollut musiik­kie­si­tyk­siä. Niin täl­lä­kin ker­taa, kun saa­tiin kuul­la Pate­nie­men kou­lun musiik­ki­luo­kan esi­tyk­siä hei­dän kevätkonsertistaan.

Musiik­ki­luo­kan opet­ta­jan Hei­di Sal­men joh­dol­la kuul­tiin lau­lut Tuu­len lap­si, Mei­dän meri ja Mikä vois olla sen muka­vam­paa. Semi­naa­rin alkuun saa­tiin kuul­la myös Juha Pör­hö­län joh­dol­la Hau­ki­pu­taan työ­väen­näyt­tä­mön lau­lu­ryh­män lau­lu­ja musi­kaa­leis­ta Mar­tin­nie­men Mari­lyn ja Sata­man sattumaa.

Pate­nie­mi-Seu­ran jäsen Juha­ni Myl­ly­lä on aiko­jen saa­tos­sa koon­nut laa­jan kuva­kat­tauk­sen sahaan liit­ty­vis­tä toi­min­nois­ta. Aikai­sem­min nii­tä oli koon­nut myös Ola­vi Kar­vo­nen, joten mate­ri­aa­lia oli hyvin käy­tet­tä­vis­sä. Erin­omai­si­na läh­tei­nä ovat olleet myös Oulu-Osa­keyh­tiön Hak­kei­ta-per­he­leh­det ja Pate­nie­mi-Seu­ran jul­kai­se­mat kir­jat. Niin­pä täl­tä poh­jal­ta oli saa­tu hyvä kat­taus semi­naa­riin. Juha­ni Myl­ly­lä ja Sep­po Barck ker­toi­vat kuvien poh­jal­ta lai­vo­jen las­tauk­ses­ta, Oulu Osa­keyh­tiön hinaa­jis­ta ja lai­vois­ta, Suden­väy­län syn­nys­tä, viro­lai­sen Mich­kel-lai­van koh­ta­los­ta sekä suu­rim­mas­ta Pate­nie­men sata­mas­sa käy­dys­tä Mai­o­tis-Lai­vas­ta. Esi­tel­män alkuun ker­rat­tiin muu­ta­mia tär­keim­piä vuo­si­lu­ku­ja sahan historiassa.

Lai­va­var­vi perus­tet­tiin vuon­na 1856. J.G. Berg­bom perus­ti Pate­nie­men sahan vuon­na 1873, vuon­na 1891 perus­ti­vat Berg­bom, Snell­man, Uleå­borgs Sågs­verk Ab ja Var­jak­ka Trä­va­ru Oulu- ja Iijoel­le tukin hak­kaus- ja laut­taus­yh­tiön. Vuon­na 1912 perus­tet­tiin Uleå Oy. Tämän­kin jäl­keen toi­mi­vat Var­ja­kan, Kor­kea­saa­ren, Top­pi­lan ja Pate­nie­men sahat vie­lä omi­na yksik­köi­nään. Saha sai pis­to­ra­dan vuon­na 1928. Parin vuo­den pääs­tä 1930 Uleå Oy kes­kit­ti koko sahaus­toi­min­tan­sa Pate­nie­meen. Uleå Oy lii­tet­tiin vuon­na 1935 Veit­si­luo­to Oy:n ja Kajaa­ni Oy:n perus­ta­maan Oulu-Osa­keyh­ti­öön. Saha sai las­taus­sa­ta­man vuon­na 1954. Sitä ennen las­taus­ta oli suo­ri­tet­tu redil­lä. Vuon­na 1986 jou­tui Pate­nie­men saha Veit­si­luo­to Oy:n hal­tuun ja sama­na vuon­na Oulu Oy lak­ka­si toi­mi­mas­ta itse­näi­se­nä yri­tyk­se­nä. Saha ajet­tiin vuon­na 1990 alas. Nykyi­sin itse sahas­ta ei ole mitään jäl­jel­lä. Toki löy­tyy run­saas­ti sahan aikai­sia rakennuksia.

Pate­nie­men sahan ensim­mäi­nen hinaa­ja oli Pate­nie­men var­vil­la 1860 raken­net­tu sii­pi­ra­tas­hi­naa­ja Jalo. Lai­van keu­lal­la oli kak­si höy­ry­ko­net­ta ja tasa­pai­no­tuk­seen käy­tet­ty kiviark­ku. Hinaa­jan kään­tyes­sä ark­kua siir­ret­tiin kis­koa myö­ten puo­lel­ta toi­sel­le, jol­loin alus ei kal­lis­tu­nut ja sii­pi­rat­taat kävi­vät täy­del­lä voi­mal­la. Jalo suo­rit­ti mm. proo­mu­jen siir­to­ja vie­lä 1900-luvul­la. Van­hem­mis­ta hinaa­jis­ta voi­daan mai­ni­ta mm. Ruot­sis­sa vuon­na 1888 val­mis­tet­tu Eeme­li, samoin Ruot­sis­sa vuon­na 1895 val­mis­tet­tu Erk­ki tai samoi­hin aikoi­hin val­mis­tet­tu Kalle.

Uuden­ai­kai­sem­pi Harald val­mis­tui Var­kau­des­ta vuon­na 1920. Se sai myö­hem­min nimek­seen Oulu 5. Vuo­den 1924 jäl­keen oli käy­tös­sä 15 höy­ry­hi­naa­jaa, jot­ka Oulu Yhtiön myö­tä sai­vat uudet nimet, kuten Oulu 1, Oulu 2 tai Oulu 15. Hinaa­jil­la kul­je­tet­tiin tuk­ki­laut­to­ja Ii- ja Kii­min­ki­jo­ki suul­ta sekä Oulu­jo­ki­suul­ta. Tuk­ki­laut­to­jen kul­je­tus oli edul­lis­ta toi­min­taa. Vuo­den 1949 ennä­tys­ta­rak­ka vas­ta­si yli kah­ta­sa­taa nykyis­tä rek­ka­kuor­maa. Oulu Yhtiöl­lä oli myös omia lai­vo­ja nimil­tään Kai­po­la, myö­hem­min Var­jak­ka, MS Finn­maid, Tui­ra, Koi­te­li, Pok­ki­nen ja uudis­ra­ken­nus Var­jak­ka. Yhtiön lai­va­ko­kei­lut jäi­vät aika lyhy­tai­kai­sik­si eivät­kä olleet kovin kannattavia.

Sep­po Barck ker­toi Suden­väy­län syn­nys­tä. Kana­va Kel­lon Kraa­se­lin Koil­lis­kär­jen poik­ki val­mis­tui 14.10.1950. Kana­vaa kut­su­taan Suden­väy­läk­si Oulu Oy:n lii­ken­ne­pääl­lik­kö Sulo. V. Suden mukaan, joka tal­vel­la 1948–1949 otti asian esil­le ja laa­ti suun­ni­tel­mat kana­van raken­ta­mi­sek­si. Juha­ni puo­les­taan tari­noi neli­mas­to­kuu­na­ri Mich­ke­lis­tä, joka tal­vel­la 1937–38 jäi jäit­ten van­gik­si sata­man redil­le. Tämä sil­loi­nen maa­il­man suu­rin pur­je­lai­va tuli har­vi­nai­sen myö­hään Pate­nie­meen. Niin­pä se jou­tui kovan pak­ka­sen yllät­tä­mäk­si ja jää­mään tal­vek­si redil­le vain yhden mat­ruusin jää­des­sä alukselle.

Puo­len vuo­den pääs­tä kor­jaus­ten jäl­keen lai­va pur­jeh­ti puu­ta­va­ra­las­tis­saan ”tuu­len vie­mä­nä” pois. Juha­ni ker­toi vie­lä suu­rim­mas­ta kos­kaan Pate­nie­mes­sä käy­dys­tä lai­vas­ta Mai­o­tik­ses­ta, joka las­ta­si kah­des­ta sadas­ta tapu­lis­ta lau­taa ja lank­kua. Las­taus­kin kes­ti yli nel­jä viik­koa. Semi­naa­rin lopuk­si kuul­tiin vie­lä esi­tel­mä pur­jea­luk­sis­ta Oulus­sa ja Pate­nie­mes­sä ja pääs­tiin tutus­tu­maan saha­muis­to­merk­kiin ja saha­museoon. Mut­ta sii­nä vai­hees­sa sit­keim­mät pai­kal­le jää­neet tar­vit­si­vat­kin jo sateenvarjoa.