Kier­rät­tä­mi­nen kannattaa

Kier­rä­tys tar­koit­taa uusien tuot­tei­den val­mis­ta­mis­ta jät­teis­tä. Mut­ta mitä hait­taa sii­tä on, jos ei kier­rä­tä? Kuten Mar­tat-sivus­tol­la ker­ro­taan, jos kier­rät­tä­mi­sen jät­tää teke­mät­tä, jät­tei­den uudel­leen­käy­tön mah­dol­li­suu­det jää­vät hyö­dyn­tä­mät­tä. Uusien tuot­tei­den val­mis­ta­mi­sen lisäk­si kier­rät­tä­mi­sen hyö­ty­jä ovat luon­non ja luon­non­va­ro­jen sääs­tä­mi­nen. Ilmas­tol­le hai­tal­li­set hii­li­diok­si­di pääs­töt ja vesis­töi­hin pää­ty­vät jät­teet vähe­ne­vät, mikä hil­lit­see ilmas­ton­muu­tos­ta ja kier­rät­tä­mäl­lä voi sääs­tää ener­gi­aa ja raaka-aineita.

Ongel­ma­na on se, että ihmi­set eivät kier­rä­tä. Mik­si? Syi­tä sil­le, että ihmi­set eivät kier­rä­tä on lue­tel­tu abet­ter­footprint-sivus­tol­la. Näi­tä syi­tä ovat, että tilaa ei ole tar­peek­si eril­li­sil­le astioil­le, asui­na­lue sijait­see kau­ka­na kier­rä­tys­mah­dol­li­suuk­sis­ta, ihmis­ten mie­les­tä se on hyö­dy­tön­tä tai lii­an työ­läs­tä ja vii­mei­se­nä on mai­nit­tu, että kier­rät­tä­mi­ses­tä ei saa palk­kaa. Syyt ovat ihan hyviä, mut­ta tai­pu­vat hie­man teko­syi­den puo­lel­le, sil­lä kaik­kiin näi­hin kyl­lä löy­tyy rat­kai­su. Jos pie­nes­sä kodis­sa ei ole tar­peek­si tilaa astioil­le, voi kokeil­la nii­den pinoa­mis­ta pääl­lek­käin tai lait­ta­mis­ta paik­kaan, jos­sa ne eivät häi­rit­se, kuten keit­tiö­ta­son alle. Jos ei ole astioi­ta johon keräi­si jät­tei­tä, nii­tä voi myös laji­tel­la muo­vi­pus­sei­hin. Kier­rä­tyk­sen hyö­ty­jä on jo lue­tel­tu ja mui­hin koh­tiin sanoi­sin, eikö se ole pie­ni vai­va kier­rät­tää pla­neet­tam­me ja ympä­ris­tön hyväk­si kuin jät­tää teke­mät­tä ja katua myöhemmin.

Min­ne laji­tel­lut jät­teet sit­ten pää­ty­vät? Was­te­Less Kare­lias ‑han­ke sel­vit­ti asian tut­ki­muk­ses­saan. Esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa tut­kit­tiin Juu­an kun­nan Timant­ti­ky­lien koti­ta­lous­jät­tei­tä. Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, että Juu­as­ta jäte kul­kee kym­me­niin koti­mai­siin kier­rä­tys- ja jalos­tus­lai­tok­siin, jot­ka sijait­se­vat ympä­ri maa­ta, sekä lisäk­si osa jät­tees­tä pää­tyy käsi­tel­tä­väk­si Ruot­siin, Viroon tai Sak­saan. Sel­vi­tyk­sen teh­nyt Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen tut­ki­ja Anne Hol­ma sanoo, että vaik­ka pit­kis­tä kul­je­tus­mat­kois­ta aiheu­tuu hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, kier­rä­tyk­sen tuot­ta­mat ympä­ris­tö­hyö­dyt ovat nii­tä suu­rem­mat, sil­lä uusien tuot­tei­den val­mis­tus jät­tei­tä hyö­dyn­täen on hyö­dyl­li­sem­pää kuin nii­den val­mis­tus luon­non­va­rois­ta tai muis­ta pri­mää­ri­sis­tä raaka-aineista.

Alus­sa ker­roin hait­to­ja sii­hen, mitä tapah­tuu, jos ei kier­rä­tä. Asiat, jot­ka mai­nit­sin, ovat ennem­min­kin kier­rät­tä­mi­sen hyö­ty­jä. Mitä todel­lis­ta hait­taa sii­tä on, jos ei kier­rä­tä? Aiem­min vai­kut­ti sil­tä, että kier­rät­tä­mi­sen jät­tä­mi­nen teke­mät­tä oli­si aivan neut­raa­li asia. Mitä siis tapah­tui­si, jos kukaan koko maa­pal­lol­la ei kier­rät­täi­si? Pol­ly­Pro­ducts-sivus­tol­la vas­ta­taan tähän kysy­myk­seen. Sivus­tol­la mai­ni­taan, että kaa­to­pai­koil­le, jot­ka ovat jo monis­sa osis­sa maa­il­maa täyn­nä, pää­tyi­si enem­män jätet­tä. Kaa­to­pai­kat vie­vät tilaa, joten eli­nym­pä­ris­tö­jä mene­tet­täi­siin enem­män. Kaa­to­pai­kat syn­nyt­tä­vät kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä, jot­ka pahen­ta­vat ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä. Enem­män jät­tei­tä lähe­tet­täi­siin kaa­to­pai­kal­le tai pol­tet­tai­siin, mikä lisäi­si ilman ja veden saas­tu­mis­ta. Kier­rä­tys sääs­tää raa­ka-ainei­ta, ja ilman sitä luon­non­va­rat voi­vat ehtyä ja ympä­ris­tö hei­ke­tä. Kier­rä­tys­teol­li­suus luo työ­paik­ko­ja ja on mer­kit­tä­vä teki­jä maa­il­man­ta­lou­des­sa. Jos kier­rät­tä­mi­nen lope­tet­tai­siin, sil­lä oli­si kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia talou­teen, kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lien kysyn­tä vähe­ni­si ja monet menet­täi­si­vät työ­paik­kan­sa. Sivus­tol­la sano­taan myös, että bio­lo­gi­nen moni­muo­toi­suus mah­dol­li­ses­ti vähe­ni­si. Sosi­aa­li­nen yhteys heik­ke­ni­si, kun sosi­aa­li­set nor­mit ja arvot heik­ke­ni­si­vät, mikä joh­tai­si vähem­män kes­tä­vään ja ympä­ris­tö­vas­tuul­li­seen yhteis­kun­taan. Mie­les­tä­ni täs­sä on jo monia syi­tä miet­tiä kier­rä­tyk­sen hyö­dyl­li­syyt­tä ja tärkeyttä.

Omas­ta kier­rä­tys­ko­ke­muk­ses­ta­ni voin sanoa, että vaik­ka itse en ole­kaan niin isos­sa vas­tuus­sa kier­rät­tä­mi­ses­tä per­hees­säm­me, niin se, että teem­me niin, tuo kui­ten­kin ilon tun­net­ta, kun tie­tää, että voi joten­kin vai­kut­taa. Eko­pis­te sijait­see lähel­lä kotiam­me, ja sin­ne jät­tei­den vien­ti on help­poa. Kai­kil­la ei vält­tä­mät­tä ole näin, ja sekin on ymmär­ret­tä­vää, mut­ta toki har­mil­lis­ta, että kier­rät­tä­mi­nen saat­taa jää­dä sii­tä kiinni.

Mie­les­tä­ni ongel­man voi­si rat­kais­ta puhu­mal­la enem­män kier­rät­tä­mi­ses­tä ja sen hyö­dyis­tä, kos­ka ei asi­aan saa­da rat­kai­sua, jos kukaan ei mai­nit­se sitä mil­lään taval­la ja jos jot­kut eivät ole tie­toi­sia täs­tä. Muut voi­vat ins­pi­roi­da aja­tuk­sen heil­le­kin. Voi myös miet­tiä oma­koh­tai­sia syi­tä sil­le, mik­si ei kier­rä­tä ja ovat­ko syyt yli­pää­se­mät­tö­miä vai löy­tyy­kö nii­hin toi­mi­va rat­kai­su. Jos ei osaa kier­rät­tää tai ei tie­dä miten, voi etsiä netis­tä kier­rä­tys­oh­jei­ta tai vaik­ka­pa kysyä jol­tain, joka tie­tää. Lap­set voi­vat puhua van­hem­mil­leen, jos näke­vät kier­rät­tä­mi­sen aloit­ta­mi­sen koto­na yrit­tä­mi­sen arvoi­se­na ideana.

Mie­li­pi­tee­ni on, että ihmis­ten kan­nat­tai­si kier­rät­tää, kun ottaa huo­mioon sen hyö­dyt. Ketään ei voi pakot­taa, mut­ta keho­tan jokais­ta miet­ti­mään, halu­aa­ko aut­taa ympä­ris­töä käyt­tä­mäl­lä hie­man aikaa kier­rä­tyk­seen. Jos halu­aa alkaa kier­rät­tä­mään, kan­nat­taa pereh­tyä asi­aan ja sel­vit­tää ne sei­kat, jot­ka mietityttävät.

Elsi Sir­viö, kah­dek­sas­luok­ka­lai­nen, Hau­ki­pu­taan koulu