Toi­mit­ta­jal­ta: Kap­sah­taa­ko kou­lun digi­loik­ka kata­jaan

Tekee­kö lap­se­si tai lap­sen­lap­se­si läk­sy­jään tie­to­ko­neel­la. Jos hän on ahke­roi­mas­sa vaik­ka­pa yhteis­kun­tao­pin teh­tä­vien paris­sa, voi olla että hänel­lä ei ole lain­kaan oppi­kir­jaa (pape­ris­ta tai digi­taa­lis­ta) esil­lä. Hän hakee tie­ton­sa netin haku­pal­ve­luis­ta ja kopioi ne teh­tä­vä­tie­dos­toon. Tämä voi olla niin sanot­tua ilmiö­op­pi­mis­ta.

Ehkä lap­si osaa käyt­tää haku­ko­net­ta ja teks­tin­kä­sit­te­lyn copy­pas­te-omi­nai­suut­ta, mut­ta oppii­ko hän mitään kopioin­ti­ta­pah­tu­mas­sa? En tie­dä. Ja mis­tä hän haki tie­ton­sa? Eten­kin vai­keis­ta asiois­ta on ver­kos­ta hel­pom­pi löy­tää höy­ry­päi­den tul­kin­to­ja kuin oike­aa tie­toa.

Monis­sa luok­ka­huo­neis­sa ja kodeis­sa­kin on var­mas­ti puhut­tu uuti­ses­ta, jon­ka mukaan oppi­mis­tu­lok­set ovat sitä hei­kom­pia, mitä enem­män oppi­mi­seen on käy­tet­ty digi­lait­tei­ta. Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa tut­ki­mus­ta teh­nyt psy­ko­lo­gian toh­to­ri Aino Saa­ri­nen ker­toi Hel­sin­gin Sano­mis­sa 18.11., että oppi­mis­tu­lok­set oli­vat digi­lait­tei­ta oppi­mi­seen käyt­tä­neil­lä hei­kom­pia kai­kil­la Pisa-tes­tien osa-alueil­la eli mate­ma­tii­kas­sa, luon­non­tie­teis­sä, luke­mi­ses­sa sekä yhteis­työ­hön perus­tu­vas­sa ongel­man­rat­kai­sus­sa.

Kun oppi­las käyt­tää tie­to­ko­net­ta tai tablet­tia, hänen kes­kit­ty­mi­sen­sä voi sir­pa­loi­tua. Hän kiin­nit­tää huo­mio­ta itse lait­tee­seen ja sen toi­min­toi­hin tai opet­ta­jan lait­teen käyt­töä kos­ke­viin ohjei­siin. Lait­teil­la on lisäk­si help­po käyt­tää myös mui­ta kuin oppi­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja ohjel­mia tai sovel­luk­sia. Kes­kit­ty­mis­tä voi vai­keut­taa myös digi­ma­te­ri­aa­lin lii­al­li­nen “hie­nous”. Samaan aikaan voi tul­la esiin teks­tiä, pysäh­ty­nyt­tä kuvaa, liik­ku­vaa kuvaa ja vaik­ka­pa gra­fiik­kaa.

Joten­kin tun­tuu että opin­puu­hun ollaan kii­peä­mäs­sä vää­räs­tä pääs­tä, jos oppi­lai­ta yri­te­tään patis­taa hyp­pää­mään suo­raan sen lat­vaan digi­lait­teil­la. “Joka kuuseen kur­kot­taa, se kata­jaan kap­sah­taa.” Niin sanot­tiin ennen ylet­tö­myyk­siä yrit­tä­väl­le.

“Jot­ta oppi­mis­ta voi­si tapah­tua, oppi­laan tulee ensin kes­kit­tyä ope­tel­ta­vaan asi­aan ja pro­ses­soi­da sitä työ­muis­tis­saan ymmär­ret­tä­väk­si koko­nai­suu­dek­si. Jos tämä vai­he estyy, uusi tie­to ei siir­ry pit­kä­kes­toi­seen muis­tiin, eli oppi­mis­ta ei tapah­du”, sanoo toh­to­ri Aino Saa­ri­nen.

Niin­pä. Tyves­tä puu­hun nous­taan.

Pek­ka Kevä­jär­vi