Päin punais­ta­ko

Oulun seu­dul­le on siu­naan­tu­nut täl­le kesäl­le niin pal­jon eri astei­sia tie­re­mont­te­ja, että tus­kin kukaan on jää­nyt niil­tä pait­si. Hyvä niin, sil­lä vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten tun­tui, että tien­pa­ran­nus­ra­hat Poh­jois-Suo­meen ovat aivan uto­pis­ti­nen ajatus.

Tie­työt vaa­ti­vat tien­käyt­tä­jil­tä pit­kää pin­naa. Las­kin jo vuo­si sit­ten, että 35 kilo­met­rin työ­mat­kal­la­ni vaih­tui nopeus­ra­joi­tus 23 ker­taa. Mää­rä ei ole var­mas­ti aina­kaan vähen­ty­nyt vuo­den­ta­kai­ses­ta. On mel­kois­ta tii­rai­le­mis­ta kytä­tä, mikä rajoi­tus mil­loin­kin on voi­mas­sa, sil­lä nopeus­val­von­ta­kin tie­työ­maa­osuuk­sil­la on onnek­si aika aktii­vis­ta. Sitä en ole ymmär­tä­nyt, mik­si kuu­den­kym­pin rajoi­tus­ten väliin jäte­tään parin sadan met­rin pät­kiä kah­dek­san­kym­pin rajoitusta.

Lii­ken­ne­ra­joi­tus­ten ja ajo­reit­tien suh­teen saa olla tark­ka­na, sil­lä tie­työ­alu­eel­la ei yleen­sä voi enna­koi­da, mikä rajoi­tus tai reit­ti on käy­tös­sä. Aina­kin Yli-Iin ja Kii­min­gin väli­sel­lä tie­työ­osuu­del­la on ollut ongel­ma­na, että siel­lä aje­taan päin punais­ta. Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että jos­tain syys­tä lii­ken­ne­va­lot ovat sil­lä pät­käl­lä huo­nos­ti havaittavat.

Tänä kesä­nä tie­työt ovat laa­jen­tu­neet omil­le koti­ku­jil­le­ni­kin. Siel­lä tie­do­tus on aina­kin tois­tai­sek­si ollut kii­tet­tä­vän aktii­vis­ta What­sApp-ryh­män kaut­ta. Ei tar­vit­se joka päi­vä kotiin men­nes­sä arvuu­tel­la, pitää­kö käyt­tää kier­to­tie­tä vai onko oma reit­ti käytössä.

Tie­työ­vai­he ei ole tien­pa­ran­nus­hank­kei­den muka­vin osuus, mut­ta lopus­sa kii­tos sei­soo. Ensi kesä­nä – tai sitä seu­raa­va­na pää­sem­me monin pai­koin aja­maan prii­ma­kun­toi­sia uusia tai kun­nos­tet­tu­ja tei­tä pitkin.