Maa­il­ma muut­tuu ja ei muu­tu

Koro­nan on ennus­tet­tu mul­lis­ta­van pysy­väs­ti koko elä­män­ta­pam­me. No jaa, jotain ehkä muut­tuu­kin, mut­ta useim­mis­sa asiois­sa pala­taan aikai­sem­mil­le uril­le pan­de­mian pää­tyt­tyä. Sii­hen pakot­taa jo sekin, että kaik­ki aikai­sem­min raken­ta­mam­me edel­lyt­tää tie­tyn­lais­ta tapaa elää ja toi­mia. Kai­ken raken­ta­mi­nen uudel­leen ei ole mah­dol­lis­ta.

Vaik­ka suu­ria vap­pu­juh­lia ei tänään tai huo­men­na näh­dä­kään, niin poliit­ti­sia puhei­ta kyl­lä kuul­laan ja niis­tä uuti­soi­daan. Mones­sa vap­pu­pu­hees­sa tulee luul­ta­vas­ti esiin­ty­mään etä­työ ja sen mah­dol­li­nen muut­tu­mi­nen pysy­väm­mäk­si tavak­si teh­dä työ­tä. Moni on jo alka­nut tot­tua työs­ken­te­le­mään koto­naan, ja elä­mä on ikään kuin luis­kah­ta­nut uuteen uomaan. Var­mas­ti etä­työ­tä teh­dään pan­de­mian jäl­keen enem­män kuin sitä ennen, mut­ta useim­mil­le se kui­ten­kin on vain väliai­kai­nen rat­kai­su.

Suo­men oma­va­rai­suu­den tär­keyt­tä esi­mer­kik­si maa­ta­lou­den ja suo­ja­va­rus­tei­den osal­ta on halut­tu kovas­ti koros­taa vii­me aikoi­na, mut­ta eikö­pä­hän niit­ten­kin osal­ta pala­ta pan­de­mian jäl­keen enti­seen. Mitä­kö se tar­koit­taa? Sitä että maa­vil­je­li­jän osuus – talou­del­li­nen arvos­tus – elin­tar­vi­ke­ket­jun tulon­muo­dos­tuk­ses­ta ei tule kas­va­maan. Suo­ja­va­rus­tei­ta taas ei luul­ta­vas­ti ole Suo­mes­sa kan­nat­ta­vaa val­mis­taa pan­de­mian jäl­keen.

Työ­mark­ki­na­rii­dat ovat osit­tain vai­men­tu­neet pan­de­mian ajak­si, mut­ta niit­ten­kin osal­ta löy­det­tä­neen nopeas­ti omiin pote­roi­hin sen jäl­keen, kun koro­na on saa­tu kuriin. Samoin käy poli­tii­kan kans­sa. Nyt voi­daan mones­sa asias­sa olla samas­sa rin­ta­mas­sa, mut­ta yhte­näi­syys unoh­tuu, kun­han koro­na­tulp­pa auke­aa.

Onnek­si on asioi­ta, joit­ten ei toi­vo­kaan muut­tu­van. Tätä kir­joit­taes­sa­ni aurin­ko pais­taa ja leh­ti­pu­hal­lin huu­taa jos­sain ulko­sal­la. Kevät on tääl­lä.