Yrt­ti­vil­li­tyk­sen uudet tuu­let

Yksinkertaisin tapa kuivata villiyrttejä ja luonnonkasveja on laittaa ne pieninä kimppuina ylösalaisin ja pussittaa siinä vaiheessa, kun ne ovat oikeasti rutikuivia. Kiertoilmauunikin kelpaa, ja harrastuneempi hankkii kasviskuivurin, neuvoo Päivi Kaukua.

Tämän päi­vän luon­non­kas­vi- ja yrt­ti-innos­tuk­ses­sa eli hor­ta­har­ras­tus on saa­nut uut­ta arvoa ja makua.

Ter­veel­li­nen­kin voi olla her­kul­lis­ta. Kii­tos sii­tä kuu­luu huip­pu­ko­keil­le.
– Kun huip­pu­ko­kit toi­vat Euroo­pas­ta yrt­ti-innos­tuk­sen, he toi­vat ja kehit­ti­vät omal­la osaa­mi­sel­laan luon­non­kas­vien käyt­töön myös uuden­lai­sia resep­te­jä ja omaa osaa­mis­taan, sum­maa hor­toi­lun tuo­reet piir­teet Iis­sä yrt­ti- ja luon­non­kas­vi­kurs­se­ja pitä­vä Päi­vi Kau­kua.

– Uusia yrt­ti­re­sep­te­jä kehit­te­le­vien kok­kien ja uusien keit­to­kir­jo­jen lis­ta on pit­kä. Jos joku pitää nos­taa ykkö­sek­si, niin se voi­si olla vil­liyrt­ti­lä­het­ti­lääk­si nimi­tet­ty Sami Tall­berg ja hänen vil­liyrt­ti­keit­to­kir­jan­sa. Toi­nen tun­net­tu ura­nuur­ta­ja on vil­liyrt­ti- ja mic­he­lin-kok­ki Jou­ni Toi­va­nen ja hänen kir­jan­sa Viet­te­le­vät vil­liyr­tit.

Vil­liyrt­tien mai­net­ta kir­kas­ta­vat myös puh­taus, koti­mai­suus ja ter­veel­li­syys sekä kas­vik­sia pai­not­ta­vat ravin­to­suo­si­tuk­set. Vil­li­nä kas­va­va voit­taa ravin­toar­voil­laan sään armoil­la kipui­le­vat vil­je­ly­kas­vit ja lukui­sat super­foo­di­na tuo­ta­vat ulko­mai­set uutuu­det. Sisään har­ras­tuk­seen pää­see opis­ke­le­mal­la kas­vin ker­ral­laan ja kokei­le­mal­la. Kurs­seil­ta saa asian­tun­ti­jan opas­tus­ta tun­nis­ta­mi­seen ja koke­nut­kin har­ras­ta­ja uut­ta pot­kua.

Voi­ma­kas­vi nok­ko­nen

Tyl­sää tai ei, ensim­mäis­ten jou­kos­sa mai­ni­taan aina moni­puo­li­nen ja help­po nok­ko­nen. Tämän päi­vän hor­toi­li­ja tekee sii­tä esi­mer­kik­si nok­kos­pes­toa. Moni­puo­li­nen ja ter­veel­li­nen nok­ko­nen jalos­tuu myös sip­seik­si. Resep­ti levi­ää netis­sä kulo­val­kea lail­la. Ja hyvä, että levi­ää, sil­lä nok­ko­nen on yleis­kun­non vaa­li­ja ja var­si­nai­nen voi­ma­kas­vi.

Kevääl­lä nok­ko­ses­ta kerä­tään leh­tiä paria ylin­tä leh­ti­pa­ria tuo­re­käyt­töön, kui­vat­ta­vak­si tai pakas­tet­ta­vak­si. Syk­syl­lä taas sie­me­niä ja juu­ria. Nok­ko­nen kui­vaa sopi­van ilma­vis­sa nipuis­sa ylö­sa­lai­sin ripus­tet­tu­na tai kui­vu­ris­sa tal­ven varal­le.

Nok­kos­let­tui­hin, pinaat­ti­kei­ton tapaan teh­tyyn nok­kos­keit­toon käy myös tuo­re, ryö­pät­ty nok­ko­nen. Nok­ko­sen­sie­me­niä voi kui­va­ta ja käyt­tää vaik­ka tee­lusi­kan ver­ran smoot­hien jouk­koon. Nok­ko­nen on mie­to ja sitä voi käyt­tää vaik­ka kala- tai liha­pul­liin, let­tu­tai­ki­naan tai voh­ve­lei­hin.

Voi, voi voi­kuk­ka

Toi­nen pis­tä­mä­tön luon­non­kas­vi on voi­kuk­ka. Jos ehtii apa­jil­le ennen kukin­taa, nuput voi säi­löä pik­kel­sin tapaan etik­kaan ja käyt­tää kaprik­sen sijas­ta. Ne voi käyt­tää myös kevyes­ti ryö­pät­ty­nä ja pan­nul­la ras­vas­sa pais­tet­tu­na ate­rian kas­vis­li­säk­kee­nä.
Voi­ku­kan leh­det kel­paa­vat salaat­tiin, terä­leh­det vaik­ka vii­nin, siman tai uute­na leviä­vän voi­kuk­ka­hil­lon raa­ka-aineek­si. Sileä­lai­tai­nen voi­ku­kan leh­ti on mie­dom­pi kuin saha­lai­tai­sen sisar­la­jin­sa leh­ti. Sen sen voi naut­tia vaik­ka voi­lei­vän pääl­lä.

Pip­pu­ria pataan

Ennen kukin­taa kerät­ty sian­kär­sä­mön leh­ti sopii sil­tään pie­ne­nä silp­pu­na salaat­tiin tai tomaa­tin kans­sa lei­vän pääl­le. Maul­taan se on tuju, kir­pak­ka ja pip­pu­ri­nen.

Kukin­non voi kerä­tä myös ja kui­vat­taa ja käyt­tää sal­vian tapaan maus­tee­na liha­ruoil­le. Sen sano­taan ole­van hyvä maus­te myös broi­le­ril­le ja ahve­nel­le sekä juu­rek­sil­le.

Aspi­rii­nin äiti

Mie­len­kiin­toi­nen tut­ta­vuus on myös mesiag­ner­vo. Se tuok­suu jopa pöker­ryt­tä­vän ime­läl­tä. Sil­lä on elvy­tet­ty jal­ka­kyl­vys­sä puu­tu­nei­ta jal­ko­ja, mut­ta Päi­vi Kau­kua neu­voo käyt­tä­mään mesian­ger­voa kos­me­tiik­kaan ja her­kut­te­luun.

Kun aspi­rii­ni kek­sit­tiin, se löy­det­tiin mesian­ger­vos­ta. Jos ei kes­tä aspi­rii­nia, kan­nat­taa jät­tää koko kas­vi rau­haan. Sami Tall­ber­gin opeil­la mesian­ger­von kukin­nos­ta ja koo­kos­ker­mas­ta syn­tyy kesäi­nen gour­met-jäl­ki­ruo­ka. Päi­vi Kau­kua neu­voo käyt­tä­mään sitä sekä kas­vi­kos­me­tiik­kaan että ruo­ak­si. Netis­tä mesian­ger­von käyt­töön löy­tyy myös smoot­hie-ohjei­ta. Makea kukin­to kel­paa myös siman maus­teek­si.

Mui­ta tun­nis­ta­mi­sen ja kokei­le­mi­sen arvoi­sia pel­lon­pien­ta­reen ja met­sän ante­ja ovat mai­to­hors­ma, poi­mu­leh­ti ja vaik­ka kas­vi­maal­la rie­sak­si asti kas­va­vat vesi­hei­nä, puna-api­la ja val­koa­pi­la, jot­ka kaik­ki kel­paa­vat vaik­ka­pa salaat­tiai­nek­sik­si. Pih­la­jan nuo­ret leh­tium­mut ovat usko­mat­to­man mauk­kai­ta ja muis­tut­ta­vat kar­vas­man­te­lia.

Nok­kos­pes­to

• 4 dl nok­ko­sen leh­tiä
• 1 kpl val­ko­si­pu­lin­kynt­tä
• 1 dl raas­tet­tua par­me­san­juus­toa
• 50 g pin­jan­sie­me­niä tai sekoi­tus kur­pit­san ja aurin­gon­ku­kan sie­me­niä
• 1 dl olii­viöl­jyä
• suo­laa
• mus­ta­pip­pu­ria

Ryöp­pää huuh­del­lut nok­ko­sen­leh­det vesi­til­kas­sa. Murs­kaa moni­toi­mi­ko­nees­sa tai sau­va­se­koit­ti­mel­la nok­ko­set, val­ko­si­pu­li ja sie­me­net. Lisää jouk­koon olii­viöl­jy. Lisää jouk­koon voi­mak­kaan makuis­ta juus­toa oman maun mukaan. Se voi olla kovaa vuo­hen- tai lam­paan­mai­to­juus­toa tai par­me­sa­nia. Sekoi­ta juus­to­raas­te käsin kas­vis­seok­seen. Lisää maun mukaan suo­laa ja pip­pu­ria.
Käy­tä lei­vän pääl­lä tai pas­ta­kas­tik­kee­na. Pes­to säi­lyy myös pakas­tees­sa.

 

Voi­kuk­ka­ma­ke­aa

• 2 l voi­ku­kan kukin­to­ja
• 4 dl vet­tä
• 5 dl hil­lo­so­ke­ria
• 1 tl sit­ruu­nan­kuo­ri­raas­tet­ta

Kerää koh­tuul­li­sen tii­viis­ti paka­ten puo­li lit­raa voi­ku­kan terä­leh­tiä ja huuh­te­le ne vedel­lä. Kuo­ri ja raas­ta sit­ruu­na ja lisää se yhdes­sä voi­ku­kan terä­leh­tien kans­sa kat­ti­laan. Lisää vesi ja kie­hu­ta sitä noin puo­li tun­tia. Sii­vi­löi lopuk­si lie­mi erik­seen ja kaa­da se takai­sin kat­ti­laan. Lisää jouk­koon hil­lo­so­ke­ri ja kei­tä. Pur­ki­ta kuu­ma­na ja säi­ly­tä vii­leäs­sä.

 

Saa­ren­non läm­min salaat­ti

• 1 kg pork­ka­naa
• 1 tl suo­laa kei­tin­ve­teen
• noin 200 g kei­tet­ty­jä kik­her­nei­tä
• 1 pkt feta­juus­toa
• 3 rkl ruo­ka­öl­jyä, jon­ka jouk­koon voi lis­tä myös jau­het­tua nok­kos­ta
• n. 1 tl garam masa­laa
• pie­niä tuo­rei­ta sian­kär­sä­mön leh­tiä

Kei­tä pork­ka­nat napa­kan kyp­sik­si ja vii­pa­loi ne. Valu­ta kik­her­nei­den lie­mi pois ja lisää her­neet sekä feta­juus­to pork­ka­noi­den jouk­koon. Maus­ta garam masa­lal­la.
Jos haluat, pais­ta salaat­tiai­nek­siä pan­nul­la niin, että ne saa­vat hie­man väriä pin­taan­sa. Lisää vii­mei­sek­si ennen tar­joi­lua sian­kär­sä­mön leh­det. Tar­joa gril­la­tun lihan tai kalan kera.