Vir­pi­nie­men kaa­va­muu­tok­ses­ta yhtei­nen tah­to­ti­la, mut­ta kus­tan­nuk­set arve­lut­ta­vat asukkaita

Vesa Karihtala (vas.) avaamassa keskustelua ja kertomassa taustoja Meriniemen ja Kellonlahden tilanteesta Virpiniemen Sykkeessä. Vierellä oikealla pöydän päässä alueen aktiiveihin kuuluva Markku Holma sekä Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen ja asemakaavapäällikkö Kari Nykänen.Vesa Karihtala (vas.) avaamassa keskustelua ja kertomassa taustoja Meriniemen ja Kellonlahden tilanteesta Virpiniemen Sykkeessä. Vierellä oikealla pöydän päässä alueen aktiiveihin kuuluva Markku Holma sekä Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen ja asemakaavapäällikkö Kari Nykänen.

Vir­pi­nie­men alu­een asuk­kai­ta kokoon­tui isol­la jou­kol­la kysy­mään ja ker­to­maan mie­li­pi­tei­tään Meri­nie­men ja Kel­lon­lah­den vai­heit­tai­sen ase­ma­kaa­van toteut­ta­mis­hank­kees­ta. Kaa­va­muu­tos mah­dol­lis­tai­si vaki­tui­sen asu­mi­sen sal­li­mi­sen kysei­sil­lä raja­tuil­la, alun­pe­rin loma-asu­tuk­seen kaa­voi­te­tul­la alu­eel­la. Siten uudem­mil­la asuk­kail­la oli­si oikeus kir­ja­ta osoi­teen­sa väes­tö­re­kis­te­riin, kuten mai­straat­ti oli sal­li­nut teh­dä vuo­teen 2014 saakka.

Asuk­kai­den kool­le kut­su­mas­sa mii­tis­sä oli­vat muka­na Oulun kau­pun­gin uusi yhdys­kun­ta­joh­ta­ja Mar­ko Kil­pe­läi­nen ja ase­ma­kaa­va­pääl­lik­kö Kari Nykä­nen vas­taa­mas­sa kysy­myk­siin ja ker­to­mas­sa mis­sä mennään.

Sekä asuk­kai­den että kau­pun­gin yhtei­nen tah­to­ti­la on, että pian seit­se­män vuot­ta tape­til­la ollut asia saa­tai­siin rat­kais­tua, mut­ta nyt vireil­lä ole­vas­ta kaa­voi­tus­ku­vios­ta, kus­tan­nus­ten mää­räs­tä ja nii­den koi­tu­mi­ses­ta asuk­kai­den mak­set­ta­vik­si val­lit­see näkemysero.

Vii­me mar­ras­kuus­sa 265 alu­een asu­kas­ta jät­ti kau­pun­gil­le aloit­teen vai­heit­tai­sen ase­ma­kaa­van laa­ti­mi­sek­si Vir­pi­nie­meen. Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta vas­ta­si aloit­tee­seen maa­lis­kuus­sa, että vai­hea­se­ma­kaa­van­muu­tos voi­daan käyn­nis­tää raja­tuil­la alueil­la ja teh­dä se tek­nis­luon­toi­se­na niin, että alu­een pää­käyt­tö­tar­koi­tus säi­lyy loma-asun­toa­lu­ee­na. Edel­ly­tyk­se­nä on, että kaa­va­muu­tok­sen haki­jat täyt­tä­vät ja lähet­tä­vät ase­ma­kaa­van muu­tos­ta kos­ke­van lomak­keen kau­pun­gin kir­jaa­moon hei­nä­kuun lop­puun men­nes­sä. Ton­tin omis­ta­ja tai hal­ti­ja (vuo­kraa­ja) ilmai­see näin osal­lis­tu­mi­sen ja sitou­tu­mi­sen kustannuksiin.

Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta päät­ti tont­ti­koh­tai­ses­ti perit­tä­väs­tä mak­sus­ta, joka on alim­man hin­nas­ton mukai­nen ja kor­kein­taan 3300 euroa, oli sit­ten kysees­sä raken­net­tu tai raken­ta­ma­ton tontti.

Lau­ta­kun­nan mukaan vai­hea­se­ma­kaa­van­muu­tos­ta ei voi­da laa­tia tont­ti­koh­tai­ses­ti, vaan ase­ma­kaa­van muu­tok­sen on muo­dos­tet­ta­va tar­koi­tuk­sen mukai­nen koko­nai­suus. Näin ollen esi­mer­kik­si useam­pia tont­te­ja sisäl­tä­vän kort­te­lin kaa­va­mää­räys­tä voi­daan muut­taa vain, jos jokai­nen ton­tin omis­ta­ja tai hal­ti­ja sitou­tuu vai­hea­se­ma­kaa­van­muu­tok­seen ja sii­tä perit­tä­viin kus­tan­nuk­siin. Yhden kort­te­lin tosin voi muo­dos­taa kak­si­kin tont­tia. Yksit­täis­ten ton­tin­hal­ti­joi­den pois­jään­ti ei kui­ten­kaan kariu­ta hanketta.

Kri­tiik­kiä suun­ni­tel­ma sai niin kaa­va­muu­tok­sen toteut­ta­mis­ta­van kuin kus­tan­nus­ten­kin osal­ta. Vesa Karih­ta­la sanoi, että kaa­vao­sas­ton esit­tä­mä toteu­tus­ta­pa ja kus­tan­nuk­set poik­ke­vat täy­sin sii­tä mitä asuk­kait­ten aloit­tees­sa esi­tet­tiin. Kaa­voi­tus­työ tuli­si toteut­taa kau­pun­gin hank­kee­na kort­te­leit­tain, jon­ka jäl­keen kukin ton­tin omis­ta­ja voi­si halu­tes­saan hakea ton­til­le käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muutosta.

Täl­lai­nen vai­heit­tai­nen kaa­va on toteu­tet­tu esi­mer­kik­si Kala­joel­la huo­mat­ta­vas­ti vähem­min kus­tan­nuk­sin. Nyt Oulus­sa hank­keen hin­ta­la­puk­si arvoi­daan liki 800 000 euroa.

Pai­kal­la olleet viran­hal­ti­jat vakuut­ti­vat, että kau­pun­gil­la on vah­va tah­to saa­da kaa­va­muu­tos toteu­tet­tua eikä tar­koi­tuk­se­na ole rahas­tus. Mar­ko Kil­pe­läi­sen mukaan kun­nil­la on omat läh­tö­ko­dat ja perus­teet pää­tök­sen­te­koon ja toimintaan.

Kari Nykä­nen sanoi, että viran­hal­ti­jat val­mis­te­le­vat ja toteut­ta­vat teh­ty­jä pää­tök­siä. Kun esi­tys ja tar­ve kaa­va­muu­tok­seen ja ton­tin käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­seen läh­tee haki­joil­ta, peri­tään aiheu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta mak­su, ja käy­tän­tö kos­kee tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia haki­joi­ta ja aluei­ta Oulus­sa. Hank­keen kus­tan­nuk­set voi­vat jää­dä arvioi­tua pie­nem­mik­si, jol­loin mak­su ale­nee, mut­ta tark­kaa sum­maa ei vie­lä pys­ty­tä sano­maan. Toi­vee­na on, että hank­kee­seen läh­de­tään kat­ta­vas­ti mukaan, mikä alen­taa maksua.

Nykä­sen mukaan kaa­voi­tus käy yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan kans­sa jat­ku­vaa vuo­ro­pu­he­lua ja täs­tä vii­mei­sim­mäs­tä­kin infos­ta väli­te­tään tie­toa lau­ta­kun­nal­le. Kaa­va­muu­tok­set voi­vat tun­tua pit­kil­tä ja byro­kraat­ti­sil­ta, mut­ta suun­nit­te­lu ja val­mis­te­lut teh­dään miten laki vaa­tii. Jos näin ei teh­täi­si, valit­ta­mal­la saa­daan hom­ma nurin ja pit­kit­ty­mään. Hank­keen edel­lyt­tä­mät sel­vi­tyk­set myös teh­dään, mikä­li esi­mer­kik­si ELY niin vaa­tii. Kau­pun­gil­la ei ole tar­vet­ta teet­tää lisäselvityksiä.

Jos kai­kil­ta ton­tio­mis­ta­jil­ta ei saa­da vas­taus­ta hei­nä­kuun lop­puun men­nes­sä, kaa­voi­tuk­ses­ta ollaan vie­lä yhtey­des­sä ja kysy­tään haluk­kuu­des­ta läh­teä mukaan.

– Kun koko­nais­ku­va on sel­vil­lä, tie­de­tään kus­tan­nuk­sis­ta­kin tar­kem­min ja asia voi ede­tä lau­ta­kun­nal­le pää­tök­sen­te­koon kaa­va­muu­tok­sen käyn­nis­tä­mi­sek­si ehkä elo­kuun lop­pu­puo­lel­la, arvioi Nykkänen.

Tuol­loin toi­mes­sa on jo uusi yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta, sil­lä uudet val­tuus­tot aloit­ta­vat 1.8. Kaa­va­pro­ses­si ete­nee nor­maa­liin tapaan luon­nok­ses­ta ja ehdo­tuk­ses­ta päätösvaiheeseen.

Aja­koh­tais­ta tie­toa hank­kees­ta ja vai­heis­ta löy­tyy kau­pun­gin verk­ko­si­vuil­ta: www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/virpiniemi

Asuk­kai­den kes­kuu­des­sa kol­men ton­nin kus­tan­nus­ta tont­tia koh­ti pidet­tiin kor­kea­na ja se voi muo­dos­tua kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si. Herä­si myös kysy­mys, mitä edel­ly­te­tään sen jäl­keen, jos kaa­va­muu­tos toteu­tuu, pitää­kö esi­mer­kik­si van­ha kesä­mök­ki kun­nos­taa nykyis­ten raken­nus­mää­räys­ten mukaiseksi?

Ei pidä, vaan mää­räyk­set kos­ke­vat uudisrakentamista.

Jot­kut asuk­kaat ovat kuul­leet arvos­te­lu­ja sii­tä, että muu­tok­sel­la hae­taan ton­tin ja asun­to­jen arvonnousua.

– Emme ole hake­mas­sa arvon­nousua, vaan että sai­sim­me saman asu­mi­soi­keu­den kuin mikä on jo aiem­min ollut, ja eikö se juu­ri se ole tasa­ver­tais­ta kun­ta­lais­ten kohtelua?

Arvon­las­ku sen­si­jaan on koet­tu vuo­den 2014 jäl­keen tont­tien ja asun­to­jen hinnoissa.

Jot­kut koke­vat tul­leen­sa myös hui­ja­tuik­si saa­des­saan käsi­tyk­sen, että kysei­sel­lä alu­eel­la vaki­tui­nen asu­mi­nen on mah­dol­lis­ta ja sallittua.

Miten tähän on tultu?

Ongel­man alku ja juu­ri Kel­lon­lah­del­la ja Meri­nie­mes­sä oli mai­straat­tien 2014 käyt­töö­not­ta­ma val­ta­kun­nal­li­nen menet­te­ly­oh­je, jon­ka mukaan vapaa-ajan asun­toi­hin ei saa kir­ja­ta vaki­tuis­ta osoitetta.

Vaik­ka Hau­ki­pu­das oli aikoi­naan kaa­voit­ta­nut Vir­pi­nie­men Meri­nie­men ja Kel­lon­lah­den loma-asun­toa­lu­eek­si, ja ton­tin­luo­vu­tus, sopi­muk­set sekä raken­nus­lu­vat oli laa­dit­tu loma-asun­noil­le, sal­li mai­straat­ti sil­ti vuo­teen 2014 saak­ka vaki­tui­sen osoit­teen aluei­den raken­nuk­siin. Tämän jäl­keen paluu- tai uudet muut­ta­jat alu­eel­le on kir­jat­tu väes­tö­re­kis­te­riin ”vail­la vaki­tuis­ta asun­toa” ‑rekis­te­riin, mis­tä aiheu­tuu pal­jon hankaluuksia.

Kysei­sil­lä alueil­la on yhteen­sä 215 raken­nus­tont­tia, jois­ta 163:lle on raken­net­tu loma-asun­to ja jois­ta kol­me ei täy­tä vaki­tui­sen asu­mi­sen tek­ni­siä vaatimuksia.

Tilan­tee­seen on haet­tu rat­kai­sua ja muu­tos­ta vuo­des­ta 2015. Vii­mei­sin oli mar­ras­kui­nen alu­een asuk­kai­den esi­tys vai­hea­se­ma­kaa­vas­ta Kel­lon­lah­teen ja Meri­nie­meen. Oulun kau­pun­ki ryh­tyi vuo­si sit­ten neu­vot­te­le­maan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton kans­sa, jot­ta se voi­si muut­taa kir­jaa­mis­käy­tän­töä, mikä oli­si ollut kaik­kien kan­nal­ta nopein ja edul­li­sin rat­kai­su tilan­tee­seen. Vas­taus oli kielteinen.

Seu­raa­va askel­merk­ki oli yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan pää­tös vai­hea­se­ma­kaa­va­muu­tok­sen käyn­nis­tä­mi­ses­tä tie­tyin ehdoin.