Tuu­li­voi­ma­loi­den aika­pom­mi tuho­aa Poh­jois-Suo­men maaseudun

Poh­jois-Poh­jan­maal­le on raken­teil­la ja suun­nit­teil­la 2000−3000 tuu­li­voi­ma­laa. Ennes­tään voi­ma­loi­ta on jo yli 500. Lapin lii­ton tuu­li­voi­ma­sel­vi­tyk­sis­sä on arvioi­tu, että Lap­piin voi­tai­siin raken­taa lähes 2000 tuulivoimalaa.

Tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sel­la on paik­kan­sa Suo­men ener­gian­tuo­tan­nos­sa. Kun­nat saa­vat kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja ja maa­no­mis­ta­jat maan­vuo­kra­tu­lo­ja. Raken­ta­mis­vai­he tar­jo­aa myös monil­le työ­tä ja toimeentuloa.

Tuu­li­voi­mayh­tiöt mai­nos­ta­vat raken­ta­van­sa tuu­li­voi­ma­lat mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Hyvä niin, mut­ta raken­ta­mi­ses­sa on myös vas­tuu­ton­ta mark­ki­na­mei­nin­kiä. Hank­kei­ta mark­ki­noi­daan kun­ta­päät­tä­jil­le ja maa­no­mis­ta­jil­le kym­me­nien vuo­sien toi­min­ta-ajal­la, vaik­ka säh­kön hin­taa ei kye­tä ennus­ta­maan edes kol­men vuo­den päähän.

Kaik­ki viit­taa sii­hen, että meri­tuu­li­voi­ma­lat ja pie­ny­din­reak­to­rit syö­vät jo ensi vuo­si­kym­me­nel­lä maa­tuu­li­voi­ma­loi­den mark­ki­nat. Tek­nii­kal­taan van­hen­tu­nei­den maa­tuu­li­voi­ma­loi­den huol­toon ja kun­nos­sa­pi­toon ei kan­na­ta käyt­tää varo­ja. Kuka sii­vo­aa Poh­jois-Suo­men luon­nos­ta tuhan­net romut­tu­neet tuu­li­myl­lyt ja ennal­lis­taa maa-alu­eet, kun myl­lyt lak­kaa­vat pyö­ri­mäs­tä? Ei kukaan, jos sii­hen ei enna­kol­ta varau­du­ta riit­tä­vil­lä vakuuk­sil­la. Luon­toon jää­vät kuten kai­vos­ten kaivannaisjätteet.

Täl­lä het­kel­lä raken­net­ta­vien ja suun­nit­teil­la ole­vien maa­tuu­li­voi­ma­loi­den kor­keus on yleen­sä 250−300 met­riä. Yhden kes­ki­ko­koi­sen voi­ma­lan perus­tuk­sis­sa on tuhat kuu­tio­ta beto­nia ja 130 000 kiloa rau­doi­tus­te­räs­tä. Tuu­li­voi­mayh­tiöt voi­vat raken­taa jopa 100 tuu­li­voi­ma­laa ilman että kan­sa­lai­sil­la tai viran­omai­sil­la on mitään mah­dol­li­suut­ta tar­kis­taa ja val­voa pur­ka­mi­sen ja maa-alu­een ennal­lis­ta­mi­sen varal­ta ase­tet­tu­ja vakuuk­sia ja nii­den riit­tä­vyyt­tä. Asia on jätet­ty sen varaan mitä tuu­li­voi­mayh­tiö ja maa­no­mis­ta­jat ovat kes­ke­nään salai­ses­ti sopineet.

Ison tuu­li­voi­ma­puis­ton pur­kusuun­ni­tel­man teke­mi­nen, työ­maan perus­ta­mi­nen, voi­ma­loi­den pur­ka­mi­nen, jät­tei­den pois­kul­jet­ta­mi­nen ja kier­rät­tä­mi­nen sekä maa-alu­een ennal­lis­ta­mi­nen on val­ta­va urak­ka. Tuu­li­voi­mayh­tiön ja maa­no­mis­ta­jien väli­set pur­kuso­pi­muk­set ovat kui­ten­kin tiet­tä­väs­ti samaa tasoa kuin tupak­ka-askin kan­teen piir­re­tyt talon piirustukset.

Tuu­li­voi­ma­puis­tot ovat pää­osin ulko­mais­ten yhtiöi­den tytä­ryh­tiöi­tä. Tur­ha kuvi­tel­la, että ulko­mai­sia sijoit­ta­jia kiin­nos­tai­si käyt­tää varo­jaan Suo­men tuu­li­voi­ma­loi­den pur­ka­mi­seen ja maa-aluei­den ennal­lis­ta­mi­seen. Hel­pom­mal­la pää­see, kun lait­taa tytä­ryh­tiön konkurssiin.

Poh­jois-Suo­mi on menos­sa täyt­tä vauh­tia koh­ti ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fia. Yksi­kin kym­me­niä rän­sis­ty­nei­tä, sii­pi­rik­koi­sia ja öljyä vuo­ta­via voi­ma­loi­ta sisäl­tä­vä tuu­li­voi­ma­puis­to on kuin Rova­nie­mi Lapin sodan jälkeen.

Tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen on Suo­mes­sa yhtä levä­pe­räis­tä toi­min­taa kuin teh­tai­den har­joit­ta­ma jäte­ve­sien las­ke­mi­nen puh­dis­ta­mat­to­mi­na vesis­töi­hin 1950-luvul­la. Sie­tä­mä­tön ympä­ris­tön pilaa­mi­nen pysäy­tet­tiin lopul­ta sää­tä­mäl­lä 1962 vesilaki.

Aikaa ei ole hukat­ta­vis­sa. Jokai­nen uusi tuu­li­voi­ma­puis­to on tikit­tä­vä aika­pom­mi. Nyt tar­vi­taan nopeas­ti tuu­li­voi­ma­la­ki, jol­la var­mis­te­taan tuu­li­voi­ma­loi­den kes­tä­vä ja hyväk­syt­tä­vä raken­ta­mi­nen sekä pur­ka­mi­nen ja maa-alu­een ennallistaminen.

Kari Tuo­me­la

kan­san­edus­ta­jaeh­do­kas (KD sit.), Oulu

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.