Puu­läm­mi­tys vaih­tui  vai­vat­to­maan maa­läm­pöön

Lämpö on pysynyt tasaisena, kehuu Päivi Haapaniemi maalämpöä.

Päi­vi ja Han­nu Haa­pa­nie­men kodis­sa Kel­lon Hie­ta­lan­mäel­lä vaih­det­tiin oma­ko­ti­ta­lon läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä uusik­si rei­lu vuo­si sit­ten. Puu- ja osin säh­kö­läm­mi­tys muu­tet­tiin maa­läm­pöön.

Vaih­toa ei ole tar­vin­nut katua, uusi sys­tee­mi on toi­mi­nut moit­teet­to­mas­ti, läm­pö on tasais­ta ja uusi läm­mi­tys­ta­pa on ennen kaik­kea vai­va­ton ja huo­le­ton. Maa­läm­pöä on voi­tu kehua ja suo­si­tel­la myös muil­le.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­män uusi­mi­nen tuli ajan­koh­tai­sek­si rei­lu vuo­si sit­ten, kun vuon­na 1980 raken­ne­tus­sa talos­sa puu­läm­mi­tys­kat­ti­la oli tulos­sa tien­sä pää­hän. Oli­si pitä­nyt uusia kat­ti­la ja vaih­toeh­to­na oli alkaa miet­tiä uut­ta läm­mön­läh­det­tä.

– Ryh­dyim­me sel­vit­tä­mään eri vaih­toeh­to­ja. Ajan myö­tä puil­la läm­mit­tä­mi­nen oli alka­nut tun­tua työ­lääl­tä, ja lisä­nä olleet kak­si 16 kilowa­tin säh­kö­vas­tus­ta kulut­ti­vat niin pal­jon vir­taa, että säh­kö­las­kut tun­tui­vat kal­liil­ta, ker­too Päi­vi Haa­pa­nie­mi.

Kun puu­läm­mi­tyk­ses­tä ei tar­vit­se huo­leh­tia, aikaa jää enem­män muu­hun, iloit­see Päi­vi Haa­pa­nie­mi kai­na­los­sa Hupi ja Vili.

- Eihän täs­sä enää nuo­ren­nu­ta. Polt­to­puut voi­tiin kyl­lä hank­kia omin voi­min omas­ta met­säs­tä, mut­ta oma hom­man­sa sii­nä­kin, kuten oli pui­den kus­kaa­mi­ses­sa sisäl­le, mikä alkoi tun­tua han­ka­lal­ta var­sin­kin tal­viai­kaan, muis­te­lee Haa­pa­nie­mi.

Hän on itse jää­nyt vii­me vuo­den lopus­sa eläk­keel­le sai­raan­hoi­ta­jan työs­tä las­ten teho-osas­tol­ta, mut­ta kos­ka met­sä­ko­ney­rit­tä­jä­nä toi­mi­va puo­li­so on pal­jon pois­sa kotoa kau­em­pa­na työ­mail­la, vai­vat­to­mam­pi läm­mi­tys alkoi tun­tua oikeal­ta rat­kai­sul­ta. Maa­läm­mös­tä on kuu­lu­nut pal­jon posi­tii­vis­ta palau­tet­ta. Maa­läm­pö­jä on lai­tet­tu var­sin­kin maa­seu­tua­lueil­le, mis­sä on maa­va­raa kai­va­mi­seen ja kau­ko­läm­pöön liit­ty­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta.

Toi­mi­joi­ta maa­läm­pö­alal­la on hyvin tar­joil­la ja tar­jous­pyyn­tö läh­ti­kin seit­se­mään lähi­seu­dun yri­tyk­seen.

– Valit­sim­me lähi­kun­nas­sa toi­mi­van yri­tyk­sen, joka on pit­kään toi­mi­nut alal­la ja koim­me sen var­mak­si ja luo­tet­ta­vak­si. Myös hin­ta oli sopi­va ja lait­teis­ton vii­den vuo­den toi­min­ta­ta­kuu ja huol­to­var­muus vai­kut­ti­vat valin­taan.

Rei­lun vuo­den koke­muk­sel­la maa­läm­pö on toi­mi­nut hyvin ja luo­tet­ta­vas­ti. Itsel­le on jää­nyt teh­tä­väk­si kah­den sak­ka­ku­pin tyh­jen­nys ker­ran vuo­des­sa, ja tie­ten­kin läm­pöä voi sil­loin täl­löin tark­kail­la ja tar­vit­taes­sa sää­tää, ker­too Päi­vi Haa­pa­nie­mi.

Maa­läm­pö­jär­jes­tel­män han­kin­ta mak­soi noin 16 000 euroa sisäl­täen talon sisäl­le sijoit­tu­van lait­teis­ton sekä maa­han kai­ve­tut put­ket ja työt. Van­ha puu­läm­mi­tys­kat­ti­la ja vesi­va­raa­ja voi­tiin pur­kaa pois ja saa­tiin näin lisää tilaa.

Maa­läm­pö on puh­das­ta ja uusiu­tu­vaa maa­pe­rään varas­toi­tu­nut­ta läm­pö­ener­gi­aa, joka läm­mit­tää maa­han kai­ve­tuis­sa läm­mön­kor­juu­put­kis­sa kier­tä­vän läm­pöä varaa­van nes­teen. Läm­pö joh­de­taan ja hyö­dyn­ne­tään maa­läm­pö­pum­pun avul­la vesi­kier­to­jär­jes­tel­mään ja läm­pö­pat­te­rei­hin. Haa­pa­nie­mel­lä läm­pö­pat­te­rei­ta ei tar­vin­nut uusia.

Läm­mön­ke­ruu­put­ket voi­daan kai­vaa maa­han joko pys­ty­suun­taan 200 met­rin syvyy­teen pora­kai­voon tai pit­kit­täin 1,2 met­rin syvyy­teen. Haa­pa­nie­mel­lä, mis­sä talon taka­na on pel­toa, kai­vet­tiin 600 met­riä put­kia pin­ta­maa­han.

Maa­läm­pöön siir­ty­mi­sen myö­tä säh­kö­las­ku on pie­nen­ty­nyt kol­man­nek­seen enti­ses­tä. Lii­te­riin jää­neet polt­to­puut voi­daan hyö­dyn­tää kesä­mö­kil­lä. Pan­nu­huo­ne-varas­to­ti­las­sa läm­pö­ti­la ei ole enää lii­an kuu­ma kuten puu­läm­pö­kat­ti­lan aika­na, vaan tilas­sa voi säi­lyt­tää tava­raa ja tal­vet­taa vaik­ka kuk­kia.

Muu­tos­työ­hön Haa­pa­nie­mil­lä oli mah­dol­lis­ta hakea koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä, mikä oli 45 pro­sent­tia työ­kus­tan­nuk­sis­ta. Vähen­nys rea­li­soi­tui takai­sin seu­raa­van veron­pa­lau­tuk­sen yhtey­des­sä. Mui­ta tuki­muo­to­ja tai avus­tuk­sia hank­kee­seen ei ollut.

Koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä Päi­vi Haa­pa­nie­mi pitää hyvä­nä käde­no­jen­nuk­se­na eri­lai­siin kodin kun­nos­tus- ja muu­tos­töi­hin.

– Toi­vot­ta­vas­ti koti­ta­lous­vä­hen­nys säi­lyy jat­kos­sa­kin, eikä sitä pie­nen­ne­tä. Nyt jaet­ta­va uusi avus­tus öljy­läm­mi­tyk­sen vaih­toon on myös hyvä asia. On var­mas­ti pal­jon van­hem­pia ihmi­siä ja talouk­sia, jois­sa vaih­to ja tuki ovat tar­peen.

 

Öljy­läm­mi­tyk­sen vaih­toon saa­ta­vil­la avus­tus­ta

Öljy­läm­mi­tyk­sen vaih­toon on tul­lut voi­maan uusi avus­tus. Lähes 30 mil­joo­nan euron avus­tus­pot­ti on osa hal­li­tuk­sen kes­tä­vää elvy­tys­tä,

jol­la vauh­di­te­taan siir­ty­mää koh­ti hii­li­neut­raa­lia kier­to­ta­lout­ta.

Avus­tus­ta voi­daan myön­tää öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män pois­ta­mi­ses­ta ja läm­mi­tys­muo­don muut­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­viin kus­tan­nuk­siin, jot­ka ovat syn­ty­neet 1.6.2020 jäl­keen vuo­den 2022 lop­puun saak­ka. Avus­tus­ta myön­ne­tään 4 000 euroa, kun pien­ta­los­sa siir­ry­tään kau­ko­läm­pöön, maa­läm­pöön tai ilma-vesi­läm­pö­pump­puun. Mui­ta läm­mi­tys­muo­to­ja avus­te­taan 2 500 eurol­la. Fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käyt­tä­viin jär­jes­tel­miin avus­tus­ta ei myön­ne­tä. Öljy­läm­mi­tys­tä ei voi jät­tää osak­si läm­mi­tys­tä.

Avus­tus­ta ei voi­da myön­tää, jos kus­tan­nuk­set kuu­lu­vat asun­to-osa­keyh­tiön mak­set­ta­vak­si tai jos samaan tar­koi­tuk­seen myön­ne­tään muu­ta avus­tus­ta tai koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä.

Avus­tuk­sel­la tavoi­tel­laan val­ta­kun­nal­li­ses­ti noin 10 000 pien­ta­lon öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män vaih­ta­mis­ta. Innos­tus­ta muu­tok­siin onkin ilmen­nyt run­saas­ti. Avus­tus­ta hal­lin­noi­vaan ja hake­muk­set käsit­te­le­vään Pir­kan­maan ELY:yyn tuli vii­mei­sen kuu­kau­den aika­na 3000 hake­mus­ta.

Avus­tus­ta hae­taan ensi­si­jai­ses­ti säh­köi­ses­ti Alue­hal­lin­non asioin­ti­pal­ve­lus­sa, jos­ta löy­ty­vät niin haku­lo­mak­keet kuin ohjeet. Tie­toa avus­tuk­ses­ta ja hake­mi­ses­ta saa myös ELY-kes­kuk­sen val­ta­kun­nal­li­ses­ta ympä­ris­tö­asioi­den asia­kas­pal­ve­lus­ta. Tukea voi­daan myön­tää myös takau­tu­vas­ti 1.6.2020 jäl­keen syn­ty­nei­siin kus­tan­nuk­siin.

ARAn myön­tä­mä ener­gia-avus­tus ja Pir­kan­maan ELY:n uusi avus­tus poik­kea­vat toi­sis­taan eri­lai­sin tavoit­tein ja myön­tä­mis­pe­rus­tein. Samaan toi­men­pi­tee­seen voi saa­da vain tois­ta avus­tuk­sis­ta. ARAn ener­gia-avus­tus­ta voi hakea raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuut­ta paran­ta­viin hank­kei­siin. Avus­tuk­sen mää­rä on 4 000 tai 6 000 euroa asun­toa koh­den, kui­ten­kin enin­tään 50 % hyväk­syt­tä­vis­tä kus­tan­nuk­sis­ta. Avus­tus­ta myön­ne­tään jos E-luku ale­nee riit­tä­väs­ti. Kor­jauk­set saa aloit­taa vas­ta kun avus­tus­ha­ke­mus liit­tei­neen on toi­mi­tet­tu ARAan.

Ener­gia-avus­tus­ta on tar­jol­la myös talo­yh­tiöil­le sekä ns. ARA-yhtei­söil­le. Avus­tuk­sen mak­sua haet­taes­sa tar­vi­taan viral­li­nen ener­gia­to­dis­tus.

Ener­gia­te­hok­kuut­ta voi­daan paran­taa pait­si läm­mi­tys­ta­paa muut­ta­mal­la myös esi­mer­kik­si uusi­mal­la ikku­nat.

Tie­toa: ELY-kes­kuk­sen val­ta­kun­nal­li­ses­ta ympä­ris­tö­asioi­den asia­kas­pal­ve­lus­ta, alu­eel­li­sil­ta ener­gia­neu­vo­jil­ta, yhteys­tie­to­ja ja infoa Moti­va. fi