“Oli­si vas­tuu­ton­ta pysäyt­tää juna”

Muutosjohtaja Marjukka Manninen luotsaa maakunta- ja soteuudistusta Pohjois-Pohjanmaalla.

Har­va tie­tää tai osaa edes arva­ta kuin­ka laa­jas­ti ja isol­la jou­kol­la maa­kun­ta- ja sote­uu­dis­tuk­sen val­mis­te­lua on jo maa­kun­nis­sa teh­ty parin vuo­den ajan. Sote­uu­dis­tus on ollut jol­lain lail­la tape­til­la tois­ta­kym­men­tä vuotta.Sote- ja maa­kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­la vas­taa­va muu­tos­joh­ta­ja, kel­lo­lai­nen Mar­juk­ka Man­ni­nen on luot­ta­vai­nen, että nyt ollaan pää­se­mäs­sä maa­liin.

– Kun lait saa­daan vah­vis­tet­tua toi­von mukaan kesä­kuus­sa, maa­kun­nis­sa pääs­tään käy­tän­nös­sä yhteen­so­vit­ta­maan ja raken­ta­maan tehok­kai­ta, hyviä ja toi­mi­via pal­ve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia, joi­den val­mis­te­lu on jo pit­käl­lä.

– Junaa ei pys­ty pysäyt­tä­mään, eikä se oli­si vas­tuul­lis­ta. Enti­seen ei ole paluu­ta, sil­lä me tar­vit­sem­me van­hen­tu­nee­seen lain­sää­dän­töön ja pal­ve­lu­ra­ken­tei­siin muu­tos­ta, sanoo Man­ni­nen.

Työ­tään muu­tos­joh­ta­ja­na Mar­juk­ka Man­ni­nen kuvaa rubi­kin kuu­tiok­si, jon­ka pala­set on saa­ta­va lok­sah­te­le­maan ja yhteen­so­pi­maan kes­ke­nään.
Man­ni­nen myön­tää, että aika­tau­lu on tiuk­ka. Kriit­tis­tä on, miten tie­to saa­daan kul­ke­maan ja ohjaus­jär­jes­tel­mät toi­mi­maan.

Maa­kun­ta- ja sote­uu­dis­tuk­sen vies­tin­tä on tähän asti suun­nat­tu voi­mak­kaas­ti val­mis­te­li­joil­le ja asian­tun­ti­joil­le. Nyt pain­opis­te muut­tuu.
– Taval­li­sia kan­sa­lai­sia kos­ke­va tie­do­tus sii­tä mitä uudis­tus mer­kit­see käy­tän­nös­sä on alka­nut ja sitä lisä­tään. Tie­don­vä­li­tys on iso haas­te. Myös alueil­le jal­kau­du­taan kevään aika­na, ker­too Man­ni­nen.
Uusi, kai­kil­le maa­kun­tien asuk­kail­le suun­nat­tu omamaakunta.fi-sivusto on avat­tu, tie­toa löy­tyy myös popmaakunta.fi-sivuilta.

Uudis­tuk­sen  ruo­ti­mi­nen hyväk­si

Kan­san­edus­ta­ja Eli­na Lepo­mäen (kok.) äsket­täi­nen kriit­ti­nen ulos­tu­lo sote- ja maa­kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta oli Mar­juk­ka Man­ni­sen mie­les­tä ihan hyvä asia, sil­lä se ava­si ylei­sen kes­kus­te­lun ja kiin­nos­tuk­sen aihee­seen.

Uudis­tus tuo muu­tok­sia pal­ve­lu­ra­ken­tei­siin, -pal­ve­lu­paik­koi­hin ja uusia tapo­ja tuot­taa pal­ve­lui­ta. Myös digi­taa­li­sia pal­ve­lu­muo­to­ja kehi­te­tään edel­leen.
– Oli­si vää­rin sanoa ihmi­sil­le, että mikään ei muu­tu, sil­lä sil­loin­han ei koko uudis­tus­ta tar­vit­tai­si, sanoo Man­ni­nen.

Maa­kun­nan eri alueil­la pal­ve­lu­ra­ken­teet voi­vat olla eri­lai­sia sen mukaan, min­kä­lai­nen on väes­tö­poh­ja, tar­peet ja pal­ve­lun­tar­joa­jien kent­tä. Jul­kis­ten pal­ve­lui­den rin­nal­le tulee toi­mi­joik­si myös yksi­tyi­siä yri­tyk­siä. Lisäk­si pal­ve­lui­ta voi tuot­taa kol­mas sek­to­ri eli yhdis­tyk­set ja osuus­kun­nat. Kaik­kien roo­li tulee kui­ten­kin var­muu­del­la muut­tu­maan.

Asiak­kaal­le tulee valin­nan­va­paus, mut­ta sel­vää on, että toi­sil­la alueil­la toi­mi­joi­ta ja valin­nan mah­dol­li­suut­ta on enem­män kuin toi­sil­la.
Mar­juk­ka Man­ni­sen mie­les­tä nyt on ilmas­sa uudis­tuk­sen ete­ne­mi­sen suh­teen myö­täi­sem­mät tuu­let kuin vuo­si sit­ten, jol­loin han­ke karah­ti jäi­hin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lausun­toi­hin.

Tavoit­tee­na paras maa­kun­ta

Man­ni­nen ei ole aset­ta­nut itsel­leen eikä omal­le maa­kun­nal­leen vaa­ti­ma­ton­ta tavoi­tet­ta, sil­lä hän aikoo poru­koi­neen luot­sa­ta Poh­jois-Poh­jan­maas­ta val­ta­kun­nan par­haan maa­kun­nan.

Maa­kun­ta- ja sote­uu­dis­tuk­sen tavoit­tee­na on “kaven­taa ihmis­ten hyvin­voin­ti- ja ter­vey­se­ro­ja, paran­taa pal­ve­lu­jen yhden­ver­tai­suut­ta ja saa­ta­vuut­ta ja hil­li­tä kus­tan­nuk­sia”. Yksin­ker­tai­ses­ti saa­da tar­vit­ta­via pal­ve­lui­ta ja hoi­toa oikeas­sa pai­kas­sa ja oike­aan aikaan.
Uudis­tuk­sen arvos­te­li­jat pel­kää­vät, että muu­tok­sel­la lisä­tään byro­kra­ti­aa sen vähen­tä­mi­sen sijas­ta.
Kun­nil­ta maa­kun­nal­le siir­ty­vien jul­kis­ten sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen lisäk­si maa­kun­nal­le tulee hoi­det­ta­vak­si teh­tä­vät nykyi­ses­tä 46 orga­ni­saa­tios­ta, huo­maut­taa Man­ni­nen epäi­li­jöil­le.

Maa­kun­tiin tulee pal­jon pää­tös­val­taa jär­jes­tää pal­ve­lut halu­tul­la, maa­kun­nan väes­töl­le ja toi­mi­joil­le sopi­val­la taval­la. Ylin päät­tä­vä elin on Poh­jois-Poh­jan­maal­la 79-jäse­ni­nen maa­kun­ta­val­tuus­to. Sen alai­suu­teen tulee maa­kun­ta­hal­li­tus sekä lau­ta­kun­nat tai valio­kun­nat.

Vie­lä ei ole tie­toa, mis­sä val­tuus­to kokoon­tui­si ja mis­sä sijait­si­si­vat maa­kun­nan hal­lin­non tilat. Toden­nä­köis­tä on, että Oulus­sa.
Jul­ki­suu­des­sa on kes­kus­tel­tu myös onko demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon kan­nal­ta oikein, että samat ihmi­set oli­si­vat edus­tet­tui­na kol­mes­sa por­taas­sa kun­ta­päät­tä­jä­nä, maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa ja edus­kun­nas­sa. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa edus­tus on mah­dol­lis­ta kah­del­la tasol­la.

Viran­hal­ti­ja­na Mar­juk­ka Man­ni­nen ei halua ottaa tähän kan­taa, mut­ta hän toi­voo, että maa­kun­ta­val­tuus­tos­ta tulee pää­tök­sen­te­ko­ky­kyi­nen, päät­tä­jät ovat sitou­tu­nei­ta ja val­tuus­toon tulee hyvä läpi­leik­kaus alu­een väes­tös­tä. Asian­tun­te­mus­ta ja koke­mus­ta tar­vi­taan, mut­ta myös nuor­ten osal­li­suus on tär­ke­ää, sil­lä nuo­ret ovat tule­vai­suu­den teki­jöi­tä.

– Maa­kun­ta­val­tuus­ton kokoon­pa­noon voi­daan vai­kut­taa ainoas­taan äänes­tä­mäl­lä, ja toi­vot­ta­vas­ti myös nuo­ret innos­tu­vat, sanoo Man­ni­nen.
Hän toi­voo, että vii­meis­tään nyt ihmi­set kiin­nos­tui­si­vat maa­kun­ta- ja sote­uu­dis­tuk­ses­ta, alkai­si­vat seu­ra­ta sitä, vai­kut­tai­si­vat ja osal­lis­tui­si­vat.
Hän halu­aa myös rau­hoi­tel­la nii­tä, joi­ta tule­vat muu­tok­set pelot­ta­vat tai pal­ve­lui­den saan­ti arve­lut­taa.

– Tot­ta kai on haas­te, miten pal­ve­lui­den saa­vu­tet­ta­vuus ja ihmis­ten ohjau­tu­mi­nen saa­daan toteu­tet­tua esi­mer­kik­si hei­dän osal­ta, jot­ka eivät itse kyke­ne valit­se­maan, mut­ta syy­tä huo­leen ei ole. Eläm­me kui­ten­kin hyvin­voin­ti­val­tios­sa eikä kukaan tipah­da totaa­li­seen tyh­ji­öön jat­kos­sa­kaan, sanoo Man­ni­nen.

 

Työn vas­ta­pai­nok­si kun­toi­lua ja hevos­te­lua

Mar­juk­ka Man­ni­nen (s. 1976) on pal­jas­jal­kai­nen kel­lo­lai­nen.

Hän asuu mie­hen­sä ja kah­den tyt­tä­ren­sä kans­sa van­hal­la maa­ti­lal­la, joka on hänen enti­nen mum­mo­lan­sa.
Maa­kun­ta­liit­toon muu­tos­joh­ta­jak­si hän siir­tyi Tyr­nä­vän kun­nan­joh­ta­jan viras­ta.

– Viih­dyin Tyr­nä­väl­lä erit­täin hyvin, mut­ta tämä uusi teh­tä­vä oli niin iso oppi­mi­sen ja näke­mi­sen paik­ka, että sitä ei voi­nut jät­tää kat­so­mat­ta. Näin suur­ta muu­tos­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tapah­tuu har­voin kenen­kään työ­uran aika­na, luon­neh­tii Man­ni­nen.
Hän ei epä­röi­nyt ottaa muu­tos­joh­ta­jan teh­tä­vää vas­taan, vaik­ka se on kah­den vuo­den mää­rä­ai­kai­nen pes­ti.
– Uskon, että teke­väl­le löy­tyy aina töi­tä.

Mar­juk­ka Man­ni­nen on kou­lu­tuk­sel­taan kaup­pa­tie­tei­den mais­te­ri ja hän on toi­mi­nut myös tut­ki­ja­na, opet­ta­ja­na, Hau­ki­pu­taan kun­nan­kam­ree­ri­na ja joh­ta­nut stra­te­gis­ta han­kin­ta­toi­mea Oulun kau­pun­gis­sa.

Kai­kis­ta näis­tä teh­tä­vis­tä hän kokee saa­neen­sa hyvää näkö­kul­maa nykyi­seen työ­hön­sä kuten myös hal­li­tus­työs­ken­te­lys­tä eri yri­tyk­sis­sä ja yhtei­söis­sä.
Kel­lon kodis­ta on aina ollut hyvä sin­gah­taa mil­loin mihin­kin tar­ve vaa­tii. Lähel­lä asu­vat myös van­hem­mat, jot­ka voi­vat aut­taa tar­vit­taes­sa.

Mar­juk­ka Man­ni­nen pyr­kii pitä­mään huol­ta kun­nos­taan liik­ku­mal­la. Hän käy sään­nöl­li­ses­ti kun­to­sa­lil­la ja hiih­ti äsket­täin Ter­va­hiih­don.
– Ei kai kun­to kovin huo­no­kaan voi olla, hän nau­rah­taa.

Mie­lui­nen har­ras­tus on myös hevo­set, joi­den paris­sa tal­lil­la pää vii­meis­tään nol­lau­tuu työ­asiois­ta.
Man­ni­nen myös kil­pai­lee kan­sal­li­sel­la tasol­la kou­lu­rat­sas­tuk­ses­sa ja toi­mii tuo­ma­ri­na.
Lau­lu­kin kuu­luu har­ras­tuk­siin.

Uudis­tus päh­ki­nän­kuo­res­sa

• Lakien käsit­te­ly edus­kun­nas­sa alkoi 14.3., pää­tök­set ja lakien vah­vis­ta­mi­nen tou­ko-kesä­kuus­sa.
• Uudis­tus tar­koi­tus tul­la voi­maan v. 2020 alkaen.
• 18 maa­kun­taa jär­jes­tää kaik­ki sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut.
• Poh­jois-Poh­jan­maan maa­kun­nal­le teh­tä­viä 46 eri orga­ni­saa­tiois­ta: ELY-kes­kuk­sis­ta, TE-toi­mis­tos­ta, alue­hal­lin­to­vi­ras­tos­ta, maa­kun­ta­lii­tos­ta, maa­seu­tu­hal­lin­nos­ta, ympä­ris­tö­ter­vey­den­huol­los­ta, lomi­tus­pal­ve­luis­ta, palo- ja pelas­tus­toi­mes­ta, kun­nis­ta ja kun­tayh­ty­mis­tä.
• Ylin päät­tä­vä elin maa­kun­ta­val­tuus­to, vaa­lit loka­kuus­sa.
• Kun­tien teh­tä­väk­si jää mm. hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen, kou­lu­tus ja kult­tuu­ri, kaa­voi­tus, maan­käyt­tö, tur­val­li­suus, elin­kei­no­jen edis­tä­mi­nen, asu­kas­toi­min­ta.
• Tie­toa: popmaakunta.fi ja alueuudistus.fi