Nuor­ten ja työi­käis­ten usko elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­teen horjuu

Hie­man enem­män kuin joka kol­mas suo­ma­lai­nen ei usko, että Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mä oli­si kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Lähi­Ta­pio­lan teet­tä­män Arjen kat­saus ‑kyse­lyn mukaan 38 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta oli sitä miel­tä, että jär­jes­tel­män poh­ja pitää. Joka kol­mas vas­taa­ja empii, eikä osan­nut sanoa poh­jas­ta mitään.

Kyse­lyn pes­si­mis­tien suu­ri mää­rä on yllät­tä­vää. Eten­kin nuo­ret sekä par­haim­mas­sa työiäs­sä ole­vien alle 55-vuo­tiai­den jou­kos­sa epä­us­ko elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­teen on suu­rin­ta. Eni­ten epäi­li­jöi­tä oli 35–44-vuotiaissa vas­taa­jis­ta. Heis­tä kes­tä­vyyt­tä epäi­li 46 pro­sent­tia vastaajista.

Nuo­ril­la usko elä­ke­jär­jes­tel­mää koh­taan on sel­väs­ti suu­rem­paa kuin van­hem­mil­la, eten­kin elä­ke­läi­sil­lä. Tämä kävi ilmi myös Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen keväi­ses­sä Elä­ke­ba­ro­met­ris­sa. Baro­met­rin kyse­lys­tä kui­ten­kin ilme­nee, että kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä enem­mis­tö sekä luot­taa jär­jes­tel­mään että uskoo sen kykyyn mak­saa eläk­kei­tä myös tulevaisuudessa.

– Kan­sa luot­taa elä­ke­jär­jes­tel­mään (71% elä­ke­ba­ro­met­ris­sa) ja uskoo eläk­kei­den mak­sui­hin tule­vai­suu­des­sa (64 % elä­ke­ba­ro­met­ris­sa), mut­ta ei usko jär­jes­tel­män ole­van kes­tä­väl­lä poh­jal­la (38% Arjen kat­sauk­ses­sa). Eri lail­la muo­toil­tu­jen kyse­lyi­den tul­kin­ta voi vaih­del­la, vaik­ka kysy­myk­sel­lä peri­aat­tees­sa samaa tar­koi­tet­tai­siin. Luu­len, että täs­sä ero syn­tyy sii­tä, että eläk­keen usko­taan jat­kos­sa­kin tar­joa­van perus­tur­van, mut­ta rahoi­tuk­sen epä­var­muu­den arvioi­daan voi­van joh­taa eläk­keen osto­voi­man las­kuun tule­vai­suu­des­sa, Lähi­Ta­pio­lan yksi­tyis­ta­lou­den eko­no­mis­ti Han­nu Num­mia­ro sanoo.

Lähi­Ta­pio­lan kyse­lys­sä suo­si­tuin kei­no itse elä­ke­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sek­si oli elä­ke­kat­to eli suur­ten eläk­kei­den rajoit­ta­mi­nen jol­le­kin koh­tuul­li­sel­le tasolle.

– Elä­ke­kat­to tun­tuu nouse­van sään­nöl­li­ses­ti esiin elä­ke­kes­kus­te­lus­sa, esi­mer­kik­si ETK on sel­vit­tä­nyt sitä vii­mek­si vuo­si­na 2015 ja 2009. Sel­väs­ti isot eläk­keet aiheut­ta­vat eriar­voi­suu­den tun­net­ta, eten­kin kun iso­ja eläk­kei­tä saa­vat ovat jo val­miik­si vau­rai­ta. Tois­tai­sek­si kui­ten­kin elä­ke­jär­jes­tel­män peri­aa­tet­ta, että elä­ket­tä ker­tyy samoin sään­nöin kai­kil­la ansio­tu­lo­ta­soil­la, ei ole halut­tu kyseenalaistaa.

Nykyi­sin tulo- ja elä­ke-ero­ja on kaven­net­tu yli 47 000 euron vuo­sie­läk­kei­den osal­le. Raip­pa­ve­rok­si par­jat­tu lisä­ve­ro on 5,85 pro­sent­tia. Vaik­ka veroon on koh­dis­tu­nut pal­jon kri­tiik­kiä, Lähi­Ta­pio­lan kyse­lys­sä se oli kol­man­nek­si suo­si­tuin kei­no elä­ke­jär­jes­tel­män kehittämiseksi.

– Eläk­kei­den vero­tuk­sen nos­ta­mi­nen ei sinäl­lään tee elä­ke­jär­jes­tel­mää sen kes­tä­väm­mäk­si, mut­ta sen­tään tuot­taa vero­tu­lo­ja jul­ki­sen sek­to­rin rahoittamiseksi.

Raip­pa­ve­roa suo­si­tuim­mak­si kehit­tä­mis­kei­nok­si suo­ma­lai­set tar­joa­vat vapaa­eh­toi­sen elä­ke­sääs­tä­mi­sen tuke­mi­sen. Num­mia­ron mukaan uusi osa­ke­sääs­tö­ti­li on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten vapaa­eh­tois­ta elä­ke­sääs­tä­mis­tä voi tukea.

– Kyse­lyn mukaan kuu­des­osa suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa mah­dol­li­suut­ta mak­saa laki­sää­teis­tä elä­ke­mak­sua isom­paa sum­maa elä­keyh­tiöil­le, jot­ka voi­si­vat tehok­kaas­ti hoi­taa hei­dän omia elä­ke­sääs­tö­jään samas­sa sijoi­tus­pro­ses­sis­sa kuin laki­sää­tei­siä varo­ja. Elä­keyh­tiöi­den toi­mi­lu­pa kui­ten­kin tai­puu vain laki­sää­tei­sen elä­ke­tur­van pus­ku­ri­va­ro­jen hoi­toon, mut­ta pal­kas­ta voi auto­maat­ti­ses­ti ohja­ta osan sijoi­tus­tuot­tei­ta tar­joa­van vakuu­tus­yh­tiön kans­sa­si­joi­tuk­siin tai rahas­toi­hin. Kei­nois­ta omaeh­toi­nen sääs­tä­mi­nen on kui­ten­kin hel­pom­min teh­tä­vis­sä ja siten sil­lä voi var­mim­min vai­kut­taa suo­raan omaan talouteen.

Vaik­ka suo­ma­lais­ten mie­les­tä vapaa­eh­toi­sen elä­ke­sääs­tä­mi­sen tuke­mi­nen oli­si hyvä kei­no kehit­tä elä­ke­jär­jes­tä­mään ja tukea omaa elä­kea­jan toi­meen­tu­loa, vain osa suo­ma­lai­sis­ta on tart­tu­nut tuu­mas­ta toi­meen. Kyse­lyn ei-elä­ke­läi­sis­tä vas­taa­jis­ta 39 pro­sent­tia ker­toi sääs­tä­vän­sä elä­ke­ai­kaa var­ten. 56 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta sanoi, ettei sääs­tä eri­tyi­ses­ti elä­ke­ai­kaa sil­mäl­lä pitäen.

Vas­ta näi­den kehi­tys­toi­mien jäl­keen suo­ma­lai­set ovat val­miit tur­vau­tu­maan perin­tei­sem­piin elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­den pön­kit­tä­mis­toi­miin, kuten elä­keiän nos­toon, elä­ke­mak­su­jen nos­toon ja eläk­kei­den leikkauksiin.

– Eläk­kei­den leik­kaus on odo­te­tus­ti vähi­ten suo­sit­tu kei­no elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­den kohen­ta­mi­sek­si. Nykyi­siä eläk­kei­tä voi­tai­siin las­kea pie­nem­män elä­kein­dek­sin avul­la (ns. elä­ke­jar­ru, 4% kat­soo kol­me par­haan kei­non jouk­koon) ja tule­via eläk­kei­tä voi­tai­siin las­kea elä­keoi­keu­den ker­ty­mis­tä pie­nen­tä­vän elä­ke­uu­dis­tuk­sen kaut­ta (2% kan­nat­taa). Eläk­kei­den pie­nen­tä­mi­nen on siis sekä suo­si­tuin että viha­tuin kei­no, kun elä­ke­ka­tol­la halut­tai­siin raja­ta iso­ja eläk­kei­tä, mut­ta kes­ki­mää­räi­ses­ti eläk­keis­tä ei halu­ta tin­kiä. Käy­tän­nös­sä elä­ke­ka­ton tuo­mat sääs­töt oli­si­vat kui­ten­kin suh­teel­li­sen pie­niä, ellei kat­toa ase­te­ta aika alas, joten tiu­kan pai­kan tul­len täl­lä polul­la myös kes­ki­mää­räis­ten eläk­kei­den osto­voi­maa luul­ta­vas­ti pää­dyt­täi­siin leikkaamaan.

Elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­den paran­ta­mi­nen ei ole yksis­tään kiin­ni jär­jes­tel­mäs­tä itses­tään. Num­mia­ro muis­tut­taa, että kan­san­ta­lou­den tuo­tan­toa ja huol­to­suh­det­ta paran­ta­mal­la voi­daan paran­taa myös elä­ke­jär­jes­tel­män kestävyyttä.

– Työl­li­syy­sas­teen nos­ta­mi­nen on kei­nois­ta ylei­sim­min esil­lä. Uusin elä­ke­jär­jes­tel­män uhka on syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­nen, mut­ta sii­hen voi­daan pyr­kiä vai­kut­ta­maan per­he­po­li­tii­kal­la. Myös maa­han­muu­tol­la voi­daan pyr­kiä kor­jaa­maan heik­koa huol­to­suh­det­ta. Lisäk­si osaa­mi­sen ja kil­pai­lu­ky­vyn nos­ta­mi­nen sekä uusien ideoi­den ja tuot­tei­den kek­si­mi­nen vah­vis­tai­si talout­ta ja sen kykyä pitää elä­ke­jär­jes­tel­mä ja jul­ki­nen talous tuke­vas­ti pys­tys­sä, Num­mia­ro sanoo.

– Nämä talout­ta vah­vis­ta­vat kei­not voi­vat olla huo­mat­ta­vas­ti suo­si­tum­pia kuin kovem­pi­na koe­tut elä­ke­jär­jes­tel­män raken­net­ta muut­ta­vat keinot.