Koh­ti uutta

Aittakumpu sanoo, että kiiminkiläismaisema on aika lähellä hänen koillismaalaista sielunmaisemaansa. – Kuusamossa kasvaneena metsämaisemat ja joki tuntuvat kodikkailta. Joki on vesistönä tutumpi kuin meri, vaikka merikin on pikkuhiljaa tullut läheisemmäksi, hän kuvailee suhdettaan ohi virtaavaan Kiiminkijokeen.

Kan­san­edus­ta­ja Pek­ka Ait­ta­kum­pu kuu­lee Kii­min­ki­joen Koi­te­lin­kos­kien kohi­nan omaan koti­pi­haan­sa Kii­min­gin Yli­ky­läs­sä. Hänen per­heen­sä koti sijait­see samal­la kyläl­lä kuin noin sata vuot­ta sit­ten val­tio­päi­vä­mie­he­nä olleen Juuso Run­tin koti­ta­lo.

Ait­ta­kum­mun ja Run­tin väliin mah­tuu sadan vuo­den ajan­jak­so, jol­loin Kii­min­gis­tä ei ole kan­san­edus­ta­jaa edus­kun­nas­sa ollut.

Asuin­pai­kan lisäk­si mie­hiä yhdis­tää les­ta­dio­lai­suus, teh­tä­vät kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa ja seu­ra­kun­nan päät­tä­vis­sä eli­mis­sä sekä palo sosi­aa­lis­ten epä­koh­tien korjaamiseen.

Var­mas­ti Runt­ti on kat­sel­lut vapai­na het­ki­nään Kii­min­ki­joen mai­se­maa ja kuun­nel­lut kos­kien kuo­hun­taa koti­pi­hal­laan Ait­ta­kum­mun tapaan. Yhteis­kun­ta Run­tin aikaan oli eri, Suo­mi kamp­pai­li tuol­loin itse­näis­ty­mi­sen kans­sa, nyt Ait­ta­kum­pu on muka­na edus­kun­nas­sa raken­ta­mas­sa uuden­lais­ta Suo­mea sotei­neen ja maakuntineen.

Nopea muu­tos

Filo­so­fian ja teo­lo­gian mais­te­ri Pek­ka Ait­ta­kum­pu valit­tiin huh­ti­kuus­sa kes­kus­tan kan­san­edus­ta­jak­si hänen olles­saan ehdol­la ensim­mäis­tä ker­taa eduskuntavaaleissa.

– Muu­tos aiem­paan elä­mään tulee aika nopeas­ti, kun ennen vaa­lien rat­kai­sua ei voi tie­tää miten käy. Muu­tos on kui­ten­kin ollut mie­lui­sa ja alku hyvin hek­ti­nen, kes­kus­tan olles­sa muka­na hallitusneuvotteluissa.

Ait­ta­kum­pu ker­too, että yhtey­den­ot­to­ja ihmi­sil­tä sekä jär­jes­töil­tä on heti uran alku­met­reil­lä ja jo vaa­li­kam­pan­jan aika­na tul­lut runsaasti.

– Ei se yllä­tys ollut, mut­ta tah­ti mil­lä yhtey­de­no­tot kiih­tyi­vät, kun Kes­kus­ta läh­ti mukaan hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin, oli yllättävä.

Yhtey­de­no­tois­sa yrit­tä­jät ympä­ri Suo­men halua­vat Ait­ta­kum­mun mukaan muis­tut­taa sii­tä, ettei yrit­tä­mis­tä Suo­mes­sa enää han­ka­loi­tet­tai­si enempää.

– Pal­jon on otet­tu yhteyt­tä vam­mais­pal­ve­lui­hin, maa­ta­lou­den asioi­hin, van­hus­ten­hoi­toon, lii­ken­ne­asioi­hin sekä yli­opis­toi­hin liittyen.

Ait­ta­kum­pu toi­voo, että hän voi­si kan­san­edus­ta­ja­na vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti nii­hin asioi­hin, joi­ta hän piti esil­lä vaalikampanjassaan.

– Tee­ma­na on se, että kai­kis­ta pide­tään huol­ta. Yksit­täi­si­nä asioi­na esi­mer­kik­si lap­si­per­he- ja elä­ke­läis­köy­hyy­den tor­ju­mi­nen, Poh­jois-Suo­men elä­mi­sen ja asu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sien yllä­pi­tä­mi­nen sekä liikennehankkeet.

Vuo­des­ta 2012 Kii­min­gis­sä asu­nut Pek­ka Ait­ta­kum­pu on seit­se­män alle kym­men­vuo­ti­aan lap­sen isä, joka oli ennen kan­san­edus­ta­juut­taan Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nas­sa pas­to­ri­na ja ennen sitä muun muas­sa Päi­vä­mie­hen päätoimittajana.

Uuden työ­pai­kan muka­naan tuo­ma muu­tos on suju­nut Ait­ta­kum­mun mukaan hyvin, sil­lä apua on saa­nut niin koke­neil­ta edus­ta­ja­kol­le­goil­ta kuin edus­kun­nan työn­te­ki­jöil­tä­kin. Koto­na vai­mol­la Tii­nal­la on ollut arjes­sa apu­na lastenhoitaja.

– Muu­tos per­heen arjes­sa ei ole niin suu­ri kuin luu­li­si, sil­lä työs­sä­ni Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nas­sa olin aika pal­jon pois kotoa. Lap­set ovat siis tot­tu­neet siihen.

Uimis­ta ja puutarhanhoitoa

Käy­tän­nös­sä Ait­ta­kum­mun vii­kot on aika­tau­lu­tet­tu niin, että tiis­tai­na aamus­ta hän len­tää Hel­sin­kiin ja palaa per­jan­tai­na ilta­päi­väl­lä kotiin. Vii­kon­lo­put ovat vapaa­ta ja maa­nan­tai­sin on niin sanot­tu maakuntapäivä.

– Vii­kon­lo­puil­le­kin on kyl­lä tar­jol­la monen­lai­sia tilai­suuk­sia ja tapaamisia.

Edus­kun­nan istun­to­tau­ko alkaa kesä­kuun lopus­sa ja hei­nä­kuus­sa on aikaa myös lomailla.

– Loma menee per­heen kans­sa. Suvi­seu­rois­sa käym­me perin­tei­ses­ti ja nyt­hän paik­ka­kin on muka­vas­ti lähel­lä tuos­sa Muhok­sel­la. Minul­la on siel­lä pal­ve­lu­vuo­ro­kin. Lisäk­si käym­me per­heen kans­sa mum­mu­lois­sa Kuusa­mos­sa ja Pudas­jär­vel­lä. Yksi viik­ko menee rip­pi­lei­ril­lä Sii­ka­tör­män leirikeskuksessa.

Muu­toin Ait­ta­kum­pu ker­too per­heen kesän suju­van mel­ko taval­li­ses­ti puu­tar­han­hoi­don, uimi­sen ja ran­nal­la olei­lun merkeissä.

– Vii­me kesä­nä kävim­me pal­jon uimas­sa Kii­min­ki­joes­sa täs­sä omal­la kyläl­lä. Lisäk­si tuli käy­tyä pal­jon Nallikarissa.

Yleen­sä Ait­ta­kum­mun per­heen puu­tar­haan on kas­va­tet­tu monen­lai­sia hyö­ty­kas­ve­ja, osin sik­si­kin, että lap­set oppi­si­vat, mis­tä ruo­ka on peräisin.

– Myös mar­jas­tus on meil­le mie­lui­sa ja hyö­dyl­li­nen har­ras­tus. Tänä kesä­nä voi olla, että kaik­kea ei ehdi teh­dä, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti sai­sim­me muu­ta­man aurin­gon­ku­kan kas­va­maan pihaan. Ne ovat niin upean näköisiä.