ELY tut­ki tie­työn vai­ku­tuk­sia Kali­men­joel­la ja Nousio­no­jas­sa

Nousionojan ja Kalimenjoen yhdistymiskohdassa värikontrasti vesissä on suuri.

ELY-kes­kus otti vii­me vii­kon alus­sa Kali­men­joel­la ja Nousio­no­jal­la näyt­tei­tä vesis­tä, kos­ka se oli saa­nut hait­tail­moi­tuk­sen Nelos­tien työ­maan vai­ku­tuk­sis­ta alu­een vesiin.

– Näyt­tei­den perus­teel­la Nousio­no­jan samen­nos ei mer­kit­tä­väs­ti näy­tä vai­kut­ta­neen Kali­men­joen veteen. Tilan­ne­han voi vaih­del­la jon­kin ver­ran satei­den ja tie­töi­den inten­si­tee­tis­tä riip­puen, ELY-kes­kuk­sen vesien­hoi­to­ryh­män yli­tar­kas­ta­ja Jer­mi Tert­su­nen ker­too.

Mit­taus­ten perus­teel­la Nousio­no­jan vesi oli sameam­paa, kuten sil­mä­mää­räi­ses­ti­kin havait­tiin. Lisäk­si vesi oli hie­man hap­pa­mam­paa ja säh­kön­joh­ta­vuu­del­taan kor­keam­paa kuin Kali­men­joes­sa. Kali­men­joes­sa välit­tö­mäs­ti Nousio­no­jan ala­puo­lel­la arvot oli­vat lähes­tul­koon samo­ja kuin liit­ty­mä­koh­dan ylä­puo­lel­la.

– Itse Kali­men­joes­sa jo Nousio­no­jan suun molem­min puo­lin ravin­ne- eli fos­fo­ri- ja typ­pi­pi­toi­suu­det oli­vat kor­keam­pia kuin savi­sa­men­nuk­ses­ta vär­jäy­ty­nees­sä Nousio­no­jas­sa. Myös väriar­vot oli­vat joes­sa jo kor­keam­mat kuin ojas­sa. Niin­pä työ­maal­ta peräi­sin ole­va samen­nos ei täs­sä tapauk­ses­sa tar­koi­ta ravin­ne­kuor­mi­tuk­sen tai humus­pi­toi­suu­den kas­vua, tois­tai­sek­si.

Tert­susen mukaan tilan­net­ta pitää kui­ten­kin edel­leen seu­ra­ta esi­mer­kik­si pH:n ja metal­lien osal­ta kuten muu­al­la­kin Kali­me­no­jan maan­käyt­tö­hank­kei­den alueil­la.

– Tämän yksit­täi­sen hank­keen vai­ku­tuk­sia enem­män huol­ta pitäi­si kan­taa kaik­kien eri toi­min­to­jen ja hank­kei­den pit­kä­ai­kai­sis­ta yhteis­vai­ku­tuk­sis­ta ja nii­den vähen­tä­mi­ses­tä koko alu­eel­la, Tert­su­nen lisää.