Elo­ku­va: Stand-up koo­mik­ko ja kome­dien­ne remp­pa­puu­his­sa

Luokkakokous-ohjaaja Taneli Mustosen (keskellä) uutuuskomediaa tähdittävät Kiti Kokkonen ja Sami Hedberg.

Remon­toin­ti kuu­luu monen suo­ma­lai­sen kesä­te­ke­mi­siin. Niin­pä ei ole sat­tu­maa, että vuon­na 2018 ilmes­ty­nyt nor­ja­lais­ko­me­dia “Nors­ke Byg­geklos­ser” on kään­ty­nyt vai­vat­ta myös suo­ma­lai­seen ympä­ris­töön. Se mie­le­tön remp­pa -nimi­nen elo­ku­va seu­raa anop­pin­sa nurk­kiin jämäh­tä­nyt­tä tyh­jä­tas­ku­pa­ris­kun­taa, joka perii yllät­täen hulp­pean maa­lais­kar­ta­non. Talon remon­toin­ti asu­mis­kel­poi­sek­si osoit­tau­tuu juu­ri sel­lai­sek­si kata­stro­fik­si kuin kuvi­tel­la saat­taa.

Elo­ku­van takaa löy­tyy sama tii­mi kuin vuo­den 2015 hit­ti­ko­me­dian Luok­ka­ko­kous. Ohjaa­ja Tane­li Mus­to­sen lisäk­si elo­ku­vas­sa näh­dään myös kol­man­nes­sa elo­ku­va­roo­lis­saan stand-up -koo­mik­ko Sami Hed­berg.

– Ihai­len ja arvos­tan Samin koo­mi­sia kyky­jä ja poten­ti­aa­lia, jota hän osoit­ti näyt­te­li­jä­nä Luok­ka­ko­kouk­ses­sa. Tun­tui hyvin luon­te­val­ta jat­kaa yhteis­työ­tä hänen kans­saan myös uudes­sa elo­ku­vas­sa, ohjaa­ja Mus­to­nen ker­too.

Hed­berg on kier­tä­nyt suo­ma­lai­sia keik­ka­la­vo­ja pian 15 vuo­den ajan. Vii­me vuo­si­na hän on kokeil­lut sii­pi­ään yhä aktii­vi­sem­min myös näyt­te­li­jä­nä niin elo­ku­vis­sa kuin tele­vi­sios­sa­kin. Vaik­ka mie­hel­lä on taus­tal­laan mit­ta­va ura ammat­ti­nau­rat­ta­ja­na, Hed­berg myön­tää, ettei­vät koo­mi­kon tai­dot siir­ry medias­ta toi­seen sel­lai­se­naan.

– Stand-upis­sa työ teh­dään aina ensi­si­jai­ses­ti yksin laval­la sii­nä het­kes­sä, kun sitä esi­te­tään. Sii­nä on peri­aat­tees­sa itse tuot­ta­ja, ohjaa­ja ja leik­kaa­ja yhtä aikaa. Elo­ku­va taas on monen ihmi­sen työn sum­ma. Pait­si että sii­nä on vas­ta­näyt­te­li­jät, joi­den kans­sa saa toi­mia, niin nyans­sit ovat myös pal­jon pie­nem­piä, Hed­berg valot­taa elo­ku­va- ja lava­ko­mii­kan ero­ja.

Elo­ku­vas­sa Hed­berg saa vas­ta­näyt­te­li­jäk­seen Kiti Kok­ko­sen, jol­le kysees­sä on ensim­mäi­nen iso elo­ku­va­roo­li. Teat­te­ris­sa elä­män­työn­sä teh­nyt Kok­ko­nen lie­nee suu­rel­le ylei­söl­le par­hai­ten tut­tu Putous-sar­jan val­loit­ta­va­na Tan­hu­pal­lo­na ja lukuis­ten ääni­roo­lien teki­jä­nä. Kome­dian teke­mi­nen kul­kee Kok­ko­sel­la veren­pe­rin­tö­nä: hänen isän­sä Ere Kok­ko­nen tuli tun­ne­tuk­si Spe­de Pas­a­sen luot­to­mie­he­nä. Näyt­te­li­jä ker­too­kin sik­si har­mit­te­le­van­sa, että kome­dia kate­go­ri­soi­daan usein kevyek­si höm­päk­si, vaik­ka myös Se mie­le­tön remp­pa poh­jaa huu­mo­rin­sa poh­jim­mil­taan todel­li­siin ja vaka­viin aihei­siin.

– Itse koen, että kome­dia on kai­kis­ta vai­kein ilmai­sun laji. Pait­si että ihmis­ten nau­rat­ta­mi­nen on äärim­mäi­sen haas­ta­vaa, suu­rim­mas­sa osas­sa kome­dioi­ta on pal­jon syväl­lis­tä­kin sano­maa pake­toi­tu­na taval­lis­ta ove­lam­paan muo­toon. Itse toi­voi­sin, että tasa-arvo ja arvos­tus lisään­tyi­si myös viih­teen eri laji­tyyp­pien välil­lä, Kok­ko­nen poh­tii.

Vaik­ka Se mie­le­tön remp­pa -elo­ku­val­le voi pova­ta menes­tys­tä ylei­sön suh­teen, arvos­te­lu­me­nes­tyk­seen lie­nee syy­tä suh­tau­tua mal­til­li­ses­ti. Luok­ka­ko­kous-elo­ku­vat sai­vat krii­ti­koil­ta var­sin tylyn vas­taan­o­ton.

– Olem­me aika help­po koh­de krii­ti­koil­le, kos­ka teem­me kau­pal­lis­ta kome­di­aa, mikä on vähän kiro­sa­na täl­lä alal­la. On tie­tys­ti ihan hyvä kysyä, tar­vit­see­ko kaik­kien kai­kes­ta tykä­tä­kään, ohjaa­ja Tane­li Mus­to­nen poh­tii.

Mus­to­nen ker­too sil­ti pitä­vän­sä elo­ku­va­kri­tiik­ke­jä tär­kei­nä väli­nei­nä myös oman kehi­tyk­sen­sä kan­nal­ta. Hän ker­too luke­van­sa elo­ku­vien­sa saa­mat arviot suu­rel­la mie­len­kiin­nol­la ja toi­voo, että elo­ku­viin liit­ty­väl­le kes­kus­te­lul­le löy­tyi­si jat­kos­sa­kin pals­ta­ti­laa eri mediois­ta.

– Näin alal­la toi­mi­van näkö­kul­mas­ta se on äärim­mäi­sen tär­ke­ää, että elo­ku­vat näky­vät ja niis­tä puhu­taan. Suo­ma­lai­sel­la elo­ku­va­kult­tuu­ril­la on hie­no perin­ne ja toi­voi­sin, että se jat­kui­si myös tule­vai­suu­des­sa siten, että ihmi­siä saa­tai­siin myös teat­te­rei­hin, ei pel­käs­tään tele­vi­sion ja suo­ra­tois­to­pal­ve­lu­jen ääreen, Mus­to­nen toi­voo.