Yli-Iin uuden päi­vä­ko­din raken­nus­työt ete­ne­vät aika­tau­lus­saan – Päi­vä­ko­din joh­ta­ja Mai­ja Tihi­nen: “On val­ta­va onni ja ilo Yli-Iil­le, että saam­me vih­doin tän­ne uuden päiväkodin.”

Yli-Iin päi­vä­ko­din joh­ta­ja Mai­ja Tihi­nen ja sivis­tys- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den pal­ve­lui­den itäi­sen alue­pääl­lik­kö Pasi Mäki­ky­rö eivät sääs­te­le sano­jaan, kun he heh­kut­ta­vat sitä, miten tär­ke­ää yli-iiläi­sil­le per­heil­le ja lap­sil­le on se, että alu­eel­le saa­daan uusi ter­veel­li­nen ja tur­val­li­nen päi­vä­ko­ti. Sitä het­keä, että raken­nus­työt todel­la kesäl­lä pää­si­vät alka­maan, oli odo­tet­tu pit­kään ja hartaasti.

Lue lisää

Ala­vuo­ton perin­ne­päi­väs­sä pyyk­ki puh­dis­tui ja rys­ky ryti­si – Vei­jo Vää­nä­nen kuki­tet­tiin kylä­toi­min­nan hope­sen ansio­mer­kin vuoksi

Ala­vuo­ton perin­ne­päi­vää on vie­tet­ty vesi­myl­lyn mai­se­mis­sa Kii­min­ki­joen tör­mäl­lä jo vuo­des­ta 2012 saak­ka. Vuo­sien aika­na monet perin­tei­set työ­ta­vat ovat tul­leet kävi­jöil­le tutuik­si. Täl­lä ker­taa muun muas­sa pui­tiin vil­jaa rys­kyl­lä, sepa­roi­tiin mai­toa, par­kat­tiin pui­ta ja pes­tiin pyyk­kiä aiem­pien vuo­si­kym­men­ten malliin. 


Yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon Lou­ve-erä­mö­kit kut­su­vat hil­jen­ty­mään luon­non kes­kel­le ja palaa­maan het­kek­si yksin­ker­tai­sem­paan elämänrytmiin

Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten yli­kii­min­ki­läi­sen Aino Kois­ti­na­hon elä­mäs­sä tuli vai­he, joka pakot­ti pysäh­ty­mään. Kuor­mit­ta­van työn lisäk­si myös fyy­si­set vai­vat sai­vat hänet tar­kas­te­le­maan elä­män­ta­paan­sa uudel­la taval­la. Sil­loin hän ymmär­si, ettei tasa­pai­no löy­dy pake­ne­mal­la itse­ään tai olo­suh­tei­taan, vaan ennen kaik­kea pysähtymällä. 



Met­säs­tys­tus­sa­ri mus­tan­ruu­din ajalta

Tus­sa­ri-sana tar­koit­ti 1800-luvul­la lyhyt­tä, iso­ka­li­pe­ris­tä ja rih­lat­tua soti­las­ki­vää­riä. Aika­naan se oli hyvin­kin tark­ka ase. Myö­hem­min sana hal­ven­tui kuvaa­maan van­haa teho­ton­ta aset­ta tai poi­kien itse teke­miä vaa­ral­li­sia put­ki­pys­sy­jä. Mus­ta­ruu­ti on puo­les­taan van­hin tun­net­tu räjäh­dy­sai­ne, joka koos­tuu 75prosenttisesti sal­pie­ta­ris­ta, 15prosenttisesti hii­les­tä ja 10prosenttisesti rikistä.



Lii­ma­tan talon tie­noo huo­kuu historiaa

Iin Ase­ma­ky­läs­sä Illin­kos­ken ran­nal­la on Lii­mat­ta­na tun­net­tu talo­ry­kel­mä. Se oli Kai­su Neva­ta­lol­le ja hänen sisa­ruk­sil­leen lap­suu­den­ko­ti, jos­sa oltiin lähes kuin…


Teks­ta­rit

Data­kes­kuk­ses­ta päät­tä­vät voi­si­vat miet­tiä, mil­tä todel­la tun­tuu alu­eel­la asu­vis­ta ihmi­sis­tä. On surul­lis­ta, ei kun­nioi­te­ta luon­non rau­haa, jota ihmi­set ovat hake­neet sin­ne muut­taes­saan. Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät näke­vät inhi­mil­li­sen puo­len asiasta.


Ylä­kou­lu­jen pihat ovat turhia

Ylä­kou­lu­jen pihat ovat lii­an tyl­siä ja tur­hia, sil­lä siel­lä ei ole mitään teke­mis­tä. Kau­pun­git käyt­tä­vät pal­jon rahaa tur­hiin asioi­hin ja muok­kaa­vat ala­kou­lu­jen piho­ja, jot­ka ovat jo mie­lui­sia ja kivo­ja. Mik­si he eivät ylä­kou­lu­lai­sil­le tee mitään, vaik­ka hei­dän kou­lu­jen­ne pihoil­la on vain kori­pal­lo­te­li­ne, jos sitäkään.


Kii­tos Lee­na Laineelle

Kii­tos Lee­na Lai­neel­le Ran­ta­poh­jan (10.9) mie­len­kiin­toi­ses­ta ja täy­den­tä­väs­tä kir­joi­tuk­ses­ta kos­kien Yli­kii­min­gin kir­kon res­tau­roin­tia ja kun­nos­tus­ta kir­kon 200-vuo­tis­juh­lien alla.


Polt­toai­ne on lii­an kallista

Ei ole rei­lua, että polt­toai­neen hin­nat vain nouse­vat, ennen koro­naa aikaa se oli noin 1,500 euroa. Koro­na on jo men­nyt ohi eikä vie­lä­kään ole alka­nut las­ke­maan ja on edel­leen mel­kein 2,200 euroa lit­ral­ta. Vaik­ka olen­kin vas­ta 14 vuot­ta voin sil­ti ajaa autol­la ja mopol­la jää­ra­dal­la tai pel­lol­la. Eikä minul­la ole aina rahaa polttoaineeseen.




Poh­jois-Iin Voi­ma-nimi­nen koskitilakiinteistö

Poh­jois-Iin Voi­ma-nimi­nen kos­ki­ti­la­kiin­teis­tö on perus­tet­tu 1944. Sil­lä on oma kiin­teis­tö­tun­nus, joka sel­vi­ää myös kar­tois­ta. Omis­ta­jia on usei­ta. Omis­tus­ta hal­li­taan yhtei­so­mis­tus­lain (laki eräis­tä yhtei­so­mis­tus­suh­teis­ta 180/1958) mukaan, mikä tar­koit­taa, että käy­tän­nön pää­tök­sen­teos­sa pää­tök­set tulee olla yksi­mie­li­siä. Yhtei­so­mis­ta­juu­den hal­lin­non hoi­ta­mis­ta voi suo­rit­taa myös uskot­tu mies, mut­ta kaik­ki sen teke­mät pää­tök­set tulee olla omis­ta­jien parhaaksi.


Oulun päät­tä­jäl­tä: Iso­ja investointeja

Vii­meis­ten viik­ko­jen aika­na olem­me saa­neet lukea uuti­sia todel­la mer­kit­tä­vis­tä inves­toin­neis­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­le. Data­kes­kuk­sia alkaa syn­ty­mään kuin sie­niä sateel­la eri kun­tiin ja nämä puo­les­taan vauh­dit­ta­vat uusiu­tu­vat ener­gia­hank­keet myös kannattaviksi.


Har­taus: Kan­san tah­to viha, tule­vai­suus tuho

”Pitä­kää huo­li sii­tä, ettei jou­kos­san­ne ole ainoa­ta­kaan mies­tä eikä nais­ta, ei sukua eikä hei­moa, joka hyl­kää Her­ran, mei­dän Juma­lam­me, ja ryh­tyy pal­ve­le­maan noi­den kan­so­jen juma­lia. Tei­dän jou­kos­san­ne ei saa olla ketään, joka kyl­vää ympä­ril­leen syn­nin myrk­kyä ja tur­mion sie­men­tä ja joka täs­tä lii­tos­ta välit­tä­mät­tä itse­var­mas­ti ajat­te­lee, että hänen käy hyvin, vaik­ka hän mie­len­sä paa­dut­taen pysyy­kin luo­pu­muk­ses­saan. Hän saat­tai­si tuhoon tei­dät kaik­ki, niin hyvät kuin pahat­kin.” (5.Moos.29:17–18)