Kii­min­ki­päi­vien pit­kä perin­ne on vaa­ras­sa loppua

Kii­min­ki­päi­vät juh­lii tänä vuon­na 50-vuo­tis­juh­li­aan. Se on var­maa, että juh­la­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään. Jat­ko sen sijaan on epä­var­ma. Kii­min­gin Yrit­tä­jät ry kan­taa tapah­tu­man talou­del­li­sen vas­tuun yksi­nään, ja nyt ollaan tilan­tees­sa, että yhdis­tyk­sen hal­li­tus jou­tuu tosis­saan miet­ti­mään, jär­jes­te­tään­kö Kii­min­ki­päi­viä jat­kos­sa lainkaan. 


Muis­ti­sai­raan siir­te­ly pai­kas­ta toi­seen aiheut­ti per­heel­le huol­ta ja mur­het­ta – Samal­la herä­si huo­li yksi­näis­ten van­hus­ten kohtalosta

Iiläi­nen Ant­ti Rau­ta­kos­ki on ollut vai­mon­sa Este­ri Rau­ta­kos­ken kans­sa nai­mi­sis­sa vuo­des­ta 1955 saak­ka. Yhtä on pidet­ty siis jo lähes 70 vuot­ta. Vii­mei­set pari vuot­ta Ant­ti toi­mi vai­mon­sa omais­hoi­ta­ja­na, kun­nes tul­tiin tilan­tee­seen, että vai­mol­le piti etsiä hoi­va­ko­ti­paik­ka ja omais­hoi­ta­juus purkaa. 


Kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Vesa­lan koululla

Vesa­lan yksi­kön opet­ta­ja Elias Huh­ta­la orga­ni­soi hie­non ja mie­len­kiin­toi­sen aamu­päi­vän. Pudas­jär­vi­nen kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­lan yksi­kös­sä. Tapah­tu­maan osal­lis­tui­vat Vesa­lan yksi­kös­tä 4–6 luok­kien oppi­laat ja Yli­kii­min­gin yksi­kös­tä kaik­ki vitosluokkalaiset. 


Kuu­kau­den esi­ne: Pui­nen sarvisatula

Ammoi­si­na aikoi­na, kesy­tet­ty­ään hevo­sen, ihmi­nen tote­si, että hevo­sel­la pää­see liik­ku­maan jou­tui­sas­ti kii­peä­mäl­lä sen sel­kään. Nois­ta ajois­ta läh­tien rat­sas­ta­jat ovat muka­vuuk­sien­sa vuok­si kehi­tel­leet eri­lai­sia peh­mus­tei­ta hevo­sen selkään. 


Kii­min­gin lei­jo­nat kerää ruo­ka-apua kaupoissa

LC Kii­min­ki kerää par­hail­laan kii­min­ki­läi­sis­sä ruo­ka­kau­pois­sa kui­va­tuot­tei­ta ja säi­lyk­kei­tä ruo­ka-avuk­si vähä­va­rai­sil­le. Muka­na keräyk­ses­sä ovat S‑market, K‑supermarket sekä Hal­pa-Hal­li. Kau­pois­sa on tar­kem­mat ohjeet ja keräys­laa­ti­kot, joi­hin osta­man­sa tuot­teet voi jättää.



Kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää vie­te­tään lauantaina

Kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää vie­te­tään lau­an­tai­na 27.4. monin juh­lal­li­suuk­sin. Hau­ki­pu­taan kir­kos­sa on har­taus­het­ki kel­lo 10, jon­ka jäl­keen ohjel­mas­sa on lip­pu­var­tio ja sep­pe­leen las­ku san­ka­ri­muis­to­mer­kil­lä. Yhtei­sen sep­pe­leen las­ke­vat Tam­men­leh­vän perin­ne­työn Hau­ki­pu­taan toi­mi­kun­ta ja Hau­ki­pu­taan seurakunta. 



Työt­tö­mien mää­rä jat­koi kas­vua Pohjois-Pohjanmaalla

Poh­jois-Poh­jan­maal­la oli maa­lis­kuun lopus­sa 23 100 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa, mikä on 2 400 työ­tön­tä enem­män kuin vuo­si sit­ten (+12 %). Lomau­tet­tu­jen mää­rä on edel­leen kor­kea ja maa­lis­kuus­sa kokoai­kai­ses­ti lomau­tet tuja oli lähes 3 200. Lomau­tet­tu­jen mää­rä nousi vuo­den 2023 maa­lis­kuus­ta 740 hen­ki­löl­lä ja lomau­tuk­set koh­dis­tui­vat eri­tyi­ses­ti raken­nusa­lal­le kir­ves­mie­hiin ja raken­nus­puusep­piin sekä talon­ra­ken­ta­jiin. Uusien avoi­mien työ­paik­ko­jen tar­jon­nas­sa on näh­tä­vis­sä pudo­tus­ta aiem­paan koko maa­kun­nan alueella.


Päät­tä­jäl­tä: Kuusa­mon­tien perus­pa­ran­nuk­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat arvioitavana

Luin ensim­mäi­set poliit­ti­set asia­kir­jat ja suun­ni­tel­mat jos­kus 1980-luvul­la Salois­ten sivu­kir­jas­ton lukusa­lis­sa. Enpä osan­nut perus­kou­lun opp­pi­laa­na tuol­loin aavis­taa, että vie­lä aikui­se­na­kin luki­sin sil­mät kii­luen ase­ma­kaa­va­hank­kei­den selos­tuk­sia, YVA-ohjel­mia tai ympä­ris­tö­lu­pien asiakirjoja.


Lau­lu­pe­li­man­neil­ta uusi ääni­te sekä konsertti

Iin Lau­lu­pe­li­man­nit juh­lis­ta­vat 650 vuot­ta täyt­tä­vää koti­kun­taa Tuu­len ter­vei­set ‑äänit­teel­lä, johon on koot­tu van­han Iin alu­een soi­tin­musiik­kia 1800- ja osin jopa 1700-luvuil­ta. Tuol­loin Iin pitä­jään kuu­lui pal­jon nykyis­tä laa­jem­pi alue Iijoen ja Kii­min­ki­joen var­sil­ta. Myös levyn lau­lut ovat peräi­sin 1800-luvun lopul­ta sekä vii­me vuo­si­sa­dan alkupuolelta. 


Kii­min­ki­päi­viä syy­tä tukea

Eri­lais­ten vapaa­eh­toi­sin voi­min jär­jes­tet­ty­jen tapah­tu­mien aikaan­saa­mi­ses­sa on suu­ri työ, joka jää mones­ti näky­mät­tö­miin tapah­tu­miin osal­lis­tu­jil­ta. Esi­mer­kik­si kesä­ta­pah­tu­mien suun­nit­te­lu aloi­te­taan jo tal­vi­sai­kaan ja tapah­tu­mien onnis­tu­mi­nen vaa­tii jär­jes­tä­mi­seen osal­lis­tu­jil­ta suur­ta sitou­tu­mis­ta. Kii­tok­set saat­ta­vat olla harvassa.


Kir­ja: Teks­tii­li­kä­si­työn his­to­ri­aa nykyvinkkelistä

Tie­to­kir­jai­li­ja, kas­viar­keo­lo­gi ja bio­lo­gi sekä neu­lo­ja ja neu­le­suun­nit­te­li­ja Tei­ja Alan­ko läh­ti tut­ki­mus­mat­kal­le koh­ti teks­tii­li­kui­tu­jen ja kudel­mien juu­ria. Aja­tuk­se­na hänel­lä oli koo­ta tie­toa ja samal­la oppia lisää van­ho­ja käsi­työ­tai­to­ja. Mat­kal­ta men­nei­syy­teen syn­tyi Vas­ta­pai­no-kus­tan­ta­mon jul­kai­se­ma kir­ja Nok­kos­vil­laa ja värt­ti­nän­keh­riä — Tari­na teks­tii­li­kä­si­työn historiasta.


Seu­ran­ta­lot jää­vät mopen osalle

Suo­mes­sa on noin 2 000 seu­ran­ta­loa. Niis­sä tou­hu­aa tal­koo­lai­si­na ja eri­lai­sis­sa har­ras­tuk­sis­sa ja kokoon­tu­mi­sis­sa val­ta­va mää­rä ihmi­siä. Seu­ran­ta­lot ovat moni­muo­toi­nen ryh­mä eri aika­kausia edus­ta­via talo­ja, joi­ta mm. nuo­ri­so- ja rait­tius­seu­rat, maa­mies­seu­rat, työ­väe­nyh­dis­tyk­set ja urhei­luseu­rat ovat raken­ta­neet kokoon­tu­mis­ti­loik­seen. Van­him­mat säi­ly­neet talot on raken­net­tu 1880-luvul­la. Myös van­ho­ja kan­sa­kou­lu­ja ja mui­ta raken­nuk­sia on muu­tet­tu seu­ran­ta­lo­käyt­töön. Nykyi­sin talot toi­mi­vat kylien ja kau­pun­gi­no­sien kokoon­tu­mis- ja tapah­tu­ma­ti­loi­na. Iis­sä­kin on puo­li­sen­tusi­naa seu­ran­ta­loa eri puo­lil­la kuntaa.