Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus



Uusi suku­pol­vi tart­tuu roh­keas­ti uuteen

Yli-Olha­vas­sa sijait­se­val­la Pik­kusuon lyp­sy­kar­ja­ti­lal­la on vaih­det­tu suku­pol­vea kai­kes­sa rau­has­sa ja hil­jai­suu­des­sa. Valt­te­ri Pako­ses­ta tuli viral­li­ses­ti maa­ti­lan isän­tä hie­man yli vuo­si sit­ten. Tii­na-vai­mon kans­sa he ovat asu­neet maa­ti­lal­la ja pyö­rit­tä­neet sen toi­min­taa yhdes­sä kui­ten­kin jo rei­lut kol­me vuotta.


Kou­lu — etuoi­keus vai taakka?

Jou­dun mene­mään joka päi­vä kou­luun — ei ole väliä haluan­ko vai en. Samaan aikaan Afga­nis­ta­nis­sa tytöt eivät pää­se kou­luun, vaik­ka haluai­si­vat. Suo­mes­sa on pakol­li­nen oppi­vel­vol­li­suus, mut­ta onko se enem­män­kin etuoi­keus kuin velvollisuus?




Penk­ka­rit ja tans­sit – onko siis kevät!

Ran­ta­poh­jas­ta 25.1.1973: Pap­pi oli saa­pu­nut erää­seen taloon kas­ta­maan las­ta. Papin kysyes­sä lap­sen syn­ty­mä­ai­kaa isän­tä tuu­ma­si: “Se syn­tyi sil­loin, kun tuo naa­pu­rin isän­tä lait­toi made­kouk­ku­ja tuon­ne kos­ken­nis­kaan.” “Kyl­lä­hän se syn­tyi sil­loin”, sanoi emän­tä, “kun aurin­ko pais­toi tuon lato­räh­jän takaa.” Her­man­ni, Ii


Sano­ma­leh­det mer­kit­tä­vin koti­maan poli­tii­kan uutis­läh­de ja tär­kein tuki äänestyspäätöksissä

Suo­ma­lai­set seu­raa­vat koti­maan poli­tii­kan uuti­sia eni­ten sano­ma­leh­dis­tä. Kär­kia­se­ma on säi­ly­nyt vuo­des­ta toi­seen. Sano­ma­leh­dis­tä hae­taan myös eni­ten tukea edus­kun­ta­vaa­lien äänes­tys­pää­tök­siin, sel­vi­ää Iro Research Oy:n Uutis­me­dian lii­tol­le teke­mäs­tä Edus­kun­ta­vaa­lit 2023 ‑tut­ki­muk­ses­ta.


Kolum­ni: Hak­kui­den ja met­sän­hoi­don lai­min­lyön­ti jät­täi­si syn­kän perin­nön lapsenlapsille

Met­sien kas­vun hii­pu­mi­nen on ollut tal­ven puhee­nai­he. Viher­va­sem­mis­ton suun­nal­ta huu­de­taan hak­kui­den rajoit­ta­mi­sen perään. Täs­sä kai­kuu huo­li Suo­men kun­nian­hi­moi­sen ilmas­to­ta­voit­teen kar­kaa­mi­ses­ta. Suo­mi ei saa pääs­tö­jään nol­laan vuo­teen 2035 men­nes­sä, joten hii­li­neut­raa­li-Suo­mi tar­vit­see hiilinieluja.


Han­ke alku­tuo­tan­non turvaamiseksi

Maa- ja met­sä­ta­lou­den hal­lin­no­na­la val­mis­te­lee hank­kees­sa suun­ni­tel­maa maa­ta­lou­den alku­tuo­tan­non tur­vaa­mi­sek­si mah­dol­lis­ten häi­riö­ti­lan­tei­den ja poik­keus­o­lo­jen aika­na. Varau­tu­mis­työs­sä vah­vis­te­taan eten­kin alku­tuo­tan­non alue- ja pai­kal­lis­ta­sois­ta ver­kos­toa, varau­tu­mi­sen yhteen­so­vit­ta­mis­ta ja ver­kos­ton toimintaa.



Teks­ta­rit

On tär­ke­ää oppia tun­nis­ta­maan ja tun­nus­ta­maan tun­teen­sa oman hyvin­voin­tin­sa ja jak­sa­mi­sen­sa kan­nal­ta. Tun­tei­den näyt­tä­mi­nen, sanoit­ta­mi­nen ja käsit­te­ly ovat avai­mia sii­hen, että oppi­sim­me “vie­mään” tun­tei­ta sen sijaan, että lopul­ta tun­teet suis­ta­vat mei­dät kaa­ok­seen! On roh­keut­ta pyy­tää ja vaa­tia­kin apua, ennen kuin “maa alkaa mure­ne­maan — lopul­ta romah­taa- jal­ko­jen alta”.


Onko mies­ten mie­len­ter­veys yhä tabu Suomessa?

Mie­len­ter­vey­s­asiois­ta voi­daan kir­joit­taa kaik­kia väes­tö­ryh­miä kos­ke­va­na asia­na, mut­ta kes­ki­tyn nyt täs­sä mies­ten oirei­luun. Mie­len­ter­veys on vält­tä­mä­tön osa ter­veyt­tä ja enna­koi fyy­sis­tä ter­veyt­tä ja vähäi­sem­pää kuol­lei­suut­ta. Vas­taa­vas­ti mie­len­ter­vey­den häi­riöi­hin liit­tyy vah­va ylikuolleisuus. 


Kuusa­mon­tie on kan­nat­ta­va hanke

Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma Kor­ven­ky­län ja Kii­min­gin välil­le val­mis­tui vuon­na 2020, ja seu­raa­va vai­he oli­si tie­suun­ni­tel­man teko. Edel­li­nen suun­ni­tel­ma käyn­nis­tyi lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Anne Ber­ne­rin johdolla.


Päät­tä­jäl­tä: Tuu­lel­la käy­vä pohjoinen?

Maa­il­mam­me on kul­ke­nut vii­me vuo­det krii­sis­tä krii­siin. Tilan­ne on vai­kut­ta­nut kaik­kien mei­dän tur­val­li­suu­den­tun­tee­seen ja herät­tä­nyt val­ta­vas­ti kysy­myk­siä tule­vas­ta. Suu­ri­na kysy­mys­merk­kei­nä lis­tas­sa esi­mer­kik­si ruo­ka- ja ener­giao­ma­va­rai­suu­den tee­mat. Toi­saal­ta näis­sä tee­mois­sa pii­lee val­ta­vas­ti poten­ti­aa­lia poh­joi­sen Suo­men kasvuun.